Vastentahtoisesti mutta myönteisesti - Etenijän, etsijän ja sinnittelijän määräaikaisuuden kokemukset

Abstract

Tutkielmani tavoitteena oli tarkastella määräaikaisten työntekijöiden työsuhteeseensa liittämiä kokemuksia. Tutkielmassani hain vastausta siihen, miten haastateltavat kokevat oman määräaikaisuutensa ja miten se näkyy heidän elämässään ja työurallaan. Toisaalta olin kiinnostunut siitä, millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä määräaikaisten ryhmästä on löydettävissä. Ajatuksena oli, että ymmärtämällä määräaikaisuuden kokemuksellista ulottuvuutta, voidaan syventää määräaikaisista työsuhteista muodostuvaa kuvaa.

Tutkimusotteeni on laadullinen. Tutkimusta varten haastattelin kymmentä määräaikaista työntekijää, jotka työskentelivät työhallinnossa. Haastattelut toteutin teemahaastatteluina. Tutkimusaineistoani lähestyin aineistolähtöisesti, ja hyödynsin sekä teemoittelua että tyypittelyä.

Tutkielma osoitti, että vaikka määräaikainen työsuhde ei ollut ensisijaisesti haluttu työsuhteen muoto, määräaikaiset työntekijät kokivat kyseisen työsuhteen tavallisena osana nykyajan työelämää. Vakituinen työsuhde näyttäytyi eräänlaisena tavoiteltavana ideaalina ja normina, mutta sitä ei kuitenkaan koettu yksinomaan myönteisenä asiana, vaan se katsottiin sitovaksi työsuhteen muodoksi. Sen sijaan määräaikaisten työsuhteiden katsottiin tarjoavan kaivattua joustavuutta ja sitoutumattomuutta sekä tuovan monenlaisia muita myönteisiä seikkoja omaan työuraan ja yksityiseen elämänpiiriin. Määräaikaiset työntekijät muodostivat kolme kategoriaa, etenijät, etsijät ja sinnittelijät, joille määräaikainen työsuhde merkitsi eri asioita.

Avainsanat: määräaikainen työsuhde, myönteinen määräaikaisuus, epätyypilliset työsuhteet.