Verkostoitumisen muuttuva ympäristö sekä hyötyjä, edellytyksiä ja ymmärtämistapoja. Aikuisopiskelijoiden tavat perustella ja määritellä yritysverkostoitumista.

Abstract

Hyvinvointipalvelujen tuottamisessa on tapahtunut viime vuosina paljon muutoksia. Valtio ja kunnat ovat saaneet rinnalleen yksityisiä palveluntuottajia. Hyvinvointipalvelujen yksityistäminen asettaa palvelujärjestelmämme uudenlaisten haasteiden eteen. Tarvitaan toimivaa yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, jotta kyetään vastaamaan sekä palvelujen käyttäjien, tuottajien että tilaajien odotuksiin. Tässä tutkimuksessa paneudutaan yhteen yhteistyömahdollisuuteen, joka osaltaan pyrkii vastaamaan edellä mainittujen tahojen tarpeisiin. Pienyrittäjien verkostoituminen on yhteistyö- ja toimintatapa, jonka avulla hyvinvointialan yrittäjien on mahdollista osallistua palveluiden tuottamiseen.

Tutkimus rakentuu suomalaisen hyvinvointipalvelujärjestelmän muutosten tarkastelulle. Lisäksi tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat erilaiset verkostoitumisen määrittelytavat. Verkostoituminen tarkentuu työssä moniammatilliseksi yritysten väliseksi yhteistyötavaksi.

Tutkimusaineisto muodostuu hyvinvointialan yrittäjiksi opiskelevien aikuisopiskelijoiden tuottamista kirjoituksista. Kirjoitukset sisältävät merkityksiä siitä, miksi yrittäjien ja yritysten tulisi verkostoitua, millaisia ovat yritysverkostoitumisella tavoiteltavat hyödyt ja mitä yritysverkostoituminen edellyttää verkoston jäseniltä. Tutkimuksen keskeinen metodinen käsite on merkitys, jota lähestytään sosiaalisen konstruktivismin ajattelutavasta käsin. Merkityksiä jäsennetään hyödyntäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä.

Merkitysten tarkastelu osoittaa ensiksikin, että kirjoituksissa yritysverkostoitumista perustellaan hyvinvointipalvelujen toimintaympäristön muutoksilla. Toiseksi, yritysverkostoitumisen hyötyjä tarkastellaan palvelun käyttäjän, yhteistyötahojen ja itse verkoston ja sen jäsenten näkökulmista. Kolmanneksi, yritysverkostoitumisen onnistumisen edellytyksiksi määrittyvät verkoston toimivat sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä verkostojäsenten teoreettinen ymmärrys verkostoitumisesta.

Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yritysverkostotoiminnalla on mahdollisuudet osaltaan vastata palvelujärjestelmässämme meneillään oleviin uudistuksiin. Verkostoitumalla pienyrittäjät kykenevät parhaimmillaan saavuttamaan tavoittelemansa aseman osana palvelujärjestelmää. Tämä kuitenkin edellyttää verkostoyhteistyöhön liittyvien jännitteiden ja ristiriitojen tiedostamista ja yhteensovittamista.

Avainsanat: Merkitykset, verkostoituminen ja hyvinvointiala