Helga Bradshaw alla turca. Zu Konstruktionen von Weiblichkeit und Ethnizität in Einmal Hans mit scharfer Soße der deutsch-türkischen Autorin Hatice Akyün
MYKKÄNEN, TERHI (2011)
MYKKÄNEN, TERHI
2011
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-03-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21206
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21206
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiseuden ja etnisyyden rakentumista saksalais-turkkilaisen kirjailijan Hatice Akyünin esikoisteoksessa Einmal Hans mit scharfer Soße. Teoksessaan Akyün kertoo huumoripitoisesti elämästään saksalaisessa yhteiskunnassa, jossa maahanmuutto, monikulttuurisuus ja integraation tuomat haasteet ovat ajankohtaisia ja tunteita herättäviä keskustelunaiheita. Suurimman maahanmuuttajaryhmän Saksassa muodostavat turkkilaiset, joihin myös Akyün lukeutuu.
Tutkielmassani selvitän, millä tavoin Hatice Akyünin romaanissa saksalaisten ja turkkilaislähtöisten naishahmojen esittäminen eroaa toisistaan, ja mihin nämä erot perustuvat. Tutkimuksen teoreettisen pohjan muodostavat sukupuolitutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen teoriasuuntaukset. Lähestyn sukupuolta yhteiskunnallisena ja sosiaalisena rakenteena, jossa mieheyttä ja naiseutta tuotetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa toistuvina suorituksina, rooleina ja pieninä jokapäiväisinä eleinä. Kulttuurintutkimuksen piiristä puolestaan kumpuaa ajatus monikulttuurisuudesta osana jokaista yhteiskuntaa. Vaikka kansallisia kulttuureita usein kuvataan yhtenäisinä, ovat ne pohjimmiltaan varsin heterogeenisiä. Yhtenäistä kulttuuri-identiteettiä tuotetaan ja ylläpidetään kulttuurisilla symboleilla, representaatioilla ja myyteillä, jotka voivat sellaisenaan olla epäyhtenäisiä ja jopa ristiriitaisia. Tärkeää on, miten kulttuuriset ryhmät eroavat toisistaan. Yksi eroa tuottavista tekijöistä saksalaisten ja turkkilaisten välillä on mielikuviin perustuva idän ja lännen välinen erottelu, jossa länsi assosioituu rationaalisuuteen ja itä mystiikkaan sekä eksotiikkaan.
Analyysi tuo esille, että Akyünin teoksessa naishahmojen väliset etniset erot perustuvat nimenomaan tähän perinteiseen itä-länsi–dikotomiaan ja länsimaiseen mystifioituun näkemykseen orientista. Saksalainen ja turkkilainen kulttuuri esitetään toistensa täysinä vastakohtina. Toisaalla on huivipäinen turkkilainen suurperheenäiti ja toisaalla itsenäinen saksalainen Helga. Turkkilaista naiseutta tuotetaan nojaamalla erityisesti seksuaalisävytteisiin mielikuviin haaremeista. Lisäksi teos sisältää viitteitä amerikkalaiseen populaarikulttuuriin, ja erityisesti tv-sarjan Sinkkuelämää päähenkilöön Carrie Bradshawiin. Vaikka romaanissa poiketaan ajoittain itä-länsi-dikotomian ulkopuolelle yhdistämällä elementtejä eri kulttuurien piiristä, pidetään siinä pääosin tiukasti kiinni perinteisestä orientaalisen naiseuden käsityksestä. Pidättäytyminen orientin ja oksidentin vastakohtaisuudessa tuottaa vääjäämättä stereotyyppisiä käsityksiä etnisyydestä. Näin kulttuurien sisäinen moninaisuus jää huomioimatta. Akyünin romaani pyrkii vastaamaan saksalaisten lukijoiden vähemmistökirjailijalle asettamiin odotuksiin ja tuottaa monikulttuurisuutta, joka poimii stereotyyppisimmät palat eri kulttuureista.
Asiasanat:saksankielinen kirjallisuus, monikulttuurisuus, rientalismi, sukupuolitutkimus
Tutkielmassani selvitän, millä tavoin Hatice Akyünin romaanissa saksalaisten ja turkkilaislähtöisten naishahmojen esittäminen eroaa toisistaan, ja mihin nämä erot perustuvat. Tutkimuksen teoreettisen pohjan muodostavat sukupuolitutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen teoriasuuntaukset. Lähestyn sukupuolta yhteiskunnallisena ja sosiaalisena rakenteena, jossa mieheyttä ja naiseutta tuotetaan ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa toistuvina suorituksina, rooleina ja pieninä jokapäiväisinä eleinä. Kulttuurintutkimuksen piiristä puolestaan kumpuaa ajatus monikulttuurisuudesta osana jokaista yhteiskuntaa. Vaikka kansallisia kulttuureita usein kuvataan yhtenäisinä, ovat ne pohjimmiltaan varsin heterogeenisiä. Yhtenäistä kulttuuri-identiteettiä tuotetaan ja ylläpidetään kulttuurisilla symboleilla, representaatioilla ja myyteillä, jotka voivat sellaisenaan olla epäyhtenäisiä ja jopa ristiriitaisia. Tärkeää on, miten kulttuuriset ryhmät eroavat toisistaan. Yksi eroa tuottavista tekijöistä saksalaisten ja turkkilaisten välillä on mielikuviin perustuva idän ja lännen välinen erottelu, jossa länsi assosioituu rationaalisuuteen ja itä mystiikkaan sekä eksotiikkaan.
Analyysi tuo esille, että Akyünin teoksessa naishahmojen väliset etniset erot perustuvat nimenomaan tähän perinteiseen itä-länsi–dikotomiaan ja länsimaiseen mystifioituun näkemykseen orientista. Saksalainen ja turkkilainen kulttuuri esitetään toistensa täysinä vastakohtina. Toisaalla on huivipäinen turkkilainen suurperheenäiti ja toisaalla itsenäinen saksalainen Helga. Turkkilaista naiseutta tuotetaan nojaamalla erityisesti seksuaalisävytteisiin mielikuviin haaremeista. Lisäksi teos sisältää viitteitä amerikkalaiseen populaarikulttuuriin, ja erityisesti tv-sarjan Sinkkuelämää päähenkilöön Carrie Bradshawiin. Vaikka romaanissa poiketaan ajoittain itä-länsi-dikotomian ulkopuolelle yhdistämällä elementtejä eri kulttuurien piiristä, pidetään siinä pääosin tiukasti kiinni perinteisestä orientaalisen naiseuden käsityksestä. Pidättäytyminen orientin ja oksidentin vastakohtaisuudessa tuottaa vääjäämättä stereotyyppisiä käsityksiä etnisyydestä. Näin kulttuurien sisäinen moninaisuus jää huomioimatta. Akyünin romaani pyrkii vastaamaan saksalaisten lukijoiden vähemmistökirjailijalle asettamiin odotuksiin ja tuottaa monikulttuurisuutta, joka poimii stereotyyppisimmät palat eri kulttuureista.
Asiasanat:saksankielinen kirjallisuus, monikulttuurisuus, rientalismi, sukupuolitutkimus