Ulkomaisen kirjallisuuden hankinta Suomen tieteellisiin kirjastoihin 1901-1956. Toisen maailmansodan jälkeisen tieteen suunnanmuutoksen heijastuminen kirjahankintoihin

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan ulkomaisen kirjallisuuden hankintaa Suomen tieteellisiin kirjastoihin 1901–1956. Hypoteesina oli kirjahankintoihin heijastunut toisen maailmansodan jälkeinen tieteen suunnanmuutos. Saksa oli tieteen kieli Suomessa ja sillä oli vakaa asema toiseen maailmansotaan saakka. Tieteen huippulaitokset sijaitsivat Saksassa 1800–1900 –lukujen vaihteessa ja Saksa oli akateemisten matkojen tärkein kohde. Toisen maailmansodan jälkeen suuri joukko eurooppalaisia tutkijoita oli emigroitunut Yhdysvaltoihin. Englannin kieli teki voimakkaan läpimurron ottaen paikkansa niin akateemisissa piireissä kuin oppikoulujen vieraan kielen opetuksessakin.

Tutkimuskysymyksiä olivat: Miten ulkomaisen kirjallisuuden hankinta Suomen tieteellisiin kirjastoihin on muuttunut vuosina 1901–1956? Millaisen muutoksen tieteenharjoittamisen suuntautuminen koki Suomessa tutkielmassa tarkasteltavana aikana? Mistä maista kirjallisuutta hankittiin, mikä oli julkaisujen hankintatapa ja minkäkielisiä ne olivat eri tieteenaloilla? Miten ulkomaisen kirjallisuuden hankinta Suomen tieteellisiin kirjastoihin heijastaa tieteen suuntautumisen muutoksia?

Tutkimusaineistona toimivat Suomen tieteellisten kirjastojen lisäluettelot vuosilta 1901–1929, 1936–1938 ja 1951–1956, joihin on koottu 1900-luvun alkupuolella tieteellisiin kirjastoihin ulkomailta hankitun kirjallisuuden viitetiedot. Lisäluetteloista oli mahdollista selvittää hankitun kirjallisuuden julkaisukieli, julkaisumaa ja hankintatapa. Tutkittaviksi tieteenaloiksi valikoituivat luonnontieteistä biologia, humanistisista tieteistä yleinen historia, yhteiskuntatieteistä hallinto-oikeus ja lääketieteistä yleinen lääketiede.

Kirjallisuuden hankintaviitetietojen määrällinen tarkastelu osoitti saksan olleen tärkeässä asemassa hankitun kirjallisuuden julkaisukielenä ja Saksan julkaisumaana ennen toista maailmansotaa. Tärkein se ei kuitenkaan osoittautunut olevan kaikilla tutkituilla tieteenaloilla. Koska Ruotsi oli kielellisesti ja kulttuurisesti kuin myös sijaintisakin puolesta luonteva kohde akateemisille opinto- ja tutkimusmatkoille, oli selvää että sen osuus oli myös näkyvä kirjahankinnoissa. Englannin kieli julkaisukielenä ja anglosaksiset maat julkaisumaina ottivat yksiselitteisesti valta-aseman toisen maailmansodan jälkeen kirjahankinnoissa. Tutkielma osoittaa kirjahankintojen heijastaneen tieteen suunnanmuutosta.

Asiasanat: englannin kieli, julkaisuvaihto, kansainväliset suhteet, saksan kieli, tieteelliset kirjastot, tieteenhistoria, toinen maailmansota