Suomen poliittinen yhteisö maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheessa

Abstract

Kansainvälinen muuttoliike haastaa olemassa olevat poliittiset yhteisöt ja niiden määritelmät joka puolella maailmaa. Myös Suomessa on maahanmuuton seurauksena käyty keskustelua poliittisen yhteisön luonteesta ja maahanmuuttaneiden asemasta yhteisössä. Tässä tutkimuksessa tarkastelen, millaisena Suomen poliittinen yhteisö näyttäytyy maahanmuuttaneiden kunnallispoliitikkojen puheessa. Päätutkimuskysymykseni on, millaisia mahdollisuuksia ja rajoja käsitykset Suomen poliittisesta yhteisöstä muodostavat maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheessa. Aineistonani on yhdeksän kunnallispolitiikassa toimivan maahanmuuttaneen litteroidut teemahaastattelut. Haastateltavista suurin osa on asunut Suomessa jo lähes kymmenen vuotta tai pidempään. He toimivat useiden eri puolueiden parissa eri puolilla Suomea ja ovat vakiinnuttaneet asemansa politiikassa. Luen aineistoani yhtenä näytteenä maahanmuuttaneiden kunnanvaltuutettujen puheesta ja analysoin sitä diskurssianalyyttisella otteella. Ymmärrän Suomen poliittisen yhteisön sellaisena ihmisten yhteenliittymänä, jossa suurin osa asioista päätetään julkisen intressikamppailun kautta. Poliittisen yhteisön luonne rakentuu diskursiivisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se, millaiset diskurssit nousevat hegemonisiksi, kertoo myös siitä, millä tavoin maahanmuuttaneet asemoituvat Suomen poliittiseen yhteisöön. Esioletuksenani on, että haastateltavani ovat ulkomailla asuessaan tai perheensä vaikutuksen vuoksi oppineet sellaisia tapoja katsoa poliittista yhteisöä, jotka poikkeaisivat koko ikänsä Suomessa asuneen poliitikon näkemyksistä. Toisaalta oletan, että käsitykset myös heijastelevat olemassa olevia diskursseja Suomen poliittisesta yhteisöstä. Jäsennän aineistosta nousevia diskursseja sosiologisten yhteisöteorioiden avulla. Teoriat olen jakanut paikallisyhteisöllisiin, kasvokkaista vuorovaikutusta korostaviin teorioihin, kulttuurin ensisijaisuutta korostaviin teorioihin ja monikulttuurisuutta tai hybridisyyttä painottaviin teorioihin. Diskurssianalyysini on teoriasidonnaista. Tutkimuksessani paikallistan kaksi hegemonista Suomen poliittista yhteisöä määrittelevää diskurssia: paikallisyhteisöllisyyden diskurssin ja suomalaisuuden diskurssin. Paikallisyhteisöllisyyden diskurssi rakentaa yhteisön kasvokkaisen vuorovaikutuksen ja samalla maantieteellisellä alueella elämisen varaan ja puolustaa paikallisyhteisön, yleensä kunnan, itsemääräämisoikeutta. Suomalaisuuden diskurssissa yhteisö rakentuu jaetun poliittisen toimintakulttuurin varaan, joka konkretisoituu ahkerana työntekona, verojen maksamisena ja tarkemmin määrittelemättömänä ”suomalaisuutena”. Tämä kulttuuri on mahdollista oppia ja omaksua osaksi omaa identiteettiä. Hegemonisten diskurssien lisäksi aineistossa esiintyy haastajan asemassa monikulttuurinen diskurssi, joka perustaa yhteisön demokratialle ja keskustelulle. Sen hahmottelema yhteisö on luonteeltaan muuttuva ja prosessinomainen. Monikulttuurisen diskurssin yhteisö on eräänlainen mahdollisuushorisontti, jonka kautta yhteiskunnan muutokseen kaikkien on mahdollista vaikuttaa. Tämä diskurssi jää kuitenkin ennen kaikkea suomalaisuuden diskurssin varjoon. Aineistoni antaa lisäksi viitteitä diskurssista, joka perustaa Suomen poliittisen yhteisön etniselle ja olemukselliselle suomalaisuudelle ja sulkee siten ulos maahanmuuttaneet. Diskurssin käytännön seuraus on rasismista puhumisen vaikeus. Vaikuttaa siltä, että suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa ei ole tilaa rasismin vastustamiselle. Tutkimukseni perusteella Suomen poliittinen yhteisö voidaan nähdä maahanmuuttaneen kannalta avoimena kahdella tavalla. Ensinnä jäsenyys mahdollistuu samassa tilassa elämisen ja ihmisiin tutustumisen kautta. Toiseksi suomalainen poliittinen toimintakulttuuri on jokaisen omaksuttavissa. Suomen poliittisen yhteisön luonteesta käydään kuitenkin koko ajan määrittelykamppailua, jossa yhteisö halutaan perustaa joko dialogille ja muutokselle tai etniselle ja olemukselliselle suomalaisuudelle.

Asiasanat:monikulttuurisuus, maahanmuutto, maahanmuuttaja, kunnallispolitiikka, politiikka, poliittinen yhteisö, kulttuuri, yhteisö, kuuluminen, ylirajaisuus, Suomi, paikallinen, poliittinen osallistuminen