Kätilö- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden itseohjautuvuusvalmius sekä oppimis- ja tiedonhankintatyylit

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada tietoa Helsingin väliaikaisen ammattikorkeakoulun yhden toimintayksikön tietyn vuosikurssin opintonsa juuri aloittaneiden kätilö- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden (n=56) itseohjautuvuusvalmiudesta ja oppimis- ja tiedonhankintatyyleistä sekä niiden välisistä yhteyksistä oppimiseen liittyvänä ilmiönä. Taustamuuttujina tutkimuksessa ovat opiskelijoiden ikä ja koulutustausta.Tutkimuksen teoriaosassa itseohjautuvuusvalmiutta tarkastellaan itseohjautuvuuteen perustuvan oppimisen ja itseohjautuvan opiskelijan näkökulmista. Oppimis- ja tiedonhankintatyylejä tarkastellaan osana Roycen ja Powellin kokonaispersoonallisuuden mallia. Tiedonhankintatyylejä kuvataan Roycen kehittämän psyko-episteemisten tyylien kuvausjärjestelmän pohjalta ylemmän tason tyyleinä ja analyyttisyys vs. kokonaisvaltaisuus -oppimistyyliä tarkastellaan edellä mainitun mallin kognitiivisen tyylijärjestelmän näkökulmasta alemman tason tyyleinä osana informaation prosessointia.Tutkimuksen lähestymistapa oli kvantitatiivinen ja tiedonhankintamenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita. Itseohjautuvuusvalmiutta mitattiin Guglielminon mittarista muotoillulla valmius itseohjattuun oppimiseen -mittarilla. Tiedonhankintatyylien mittaamiseksi käytettiin Rancourtin kehittämää ja Leinojen suomentamaa tiedonhankintatyyli -mittaria. Analyyttisyys vs. kokonaisvaltaisuus -oppimistyyliä mitattiin Witkinin ym. kehittämällä ja Anna-Liisa Leinon suomentamalla kätketyt kuviot -testillä. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointia, varianssianalyysiä, t-testiä, korrelaatioita, faktorianalyysiä, jakaumatietoja, keskiarvo- ja keskihajontalukuja.Opiskelijoita voidaan kuvailla opintojensa alussa itseohjautuviksi opiskelijoiksi, jotka hallitsevat opiskelun perustaidot, ovat tietoisia oppimisen tarpeestaan, luottavat itseensä oppijoina, ovat suunnitelmallisia ja oppimishaluisia. Taustamuuttujista ainoastaan iällä todettiin olevan yhteys opiskelijoiden itseohjautuvuusvalmiuteen siten, että opiskelijoiden itseohjautuvuusvalmius lisääntyi iän karttuessa. Melkein puolella opiskelijoista dominoivana tiedonhankintatyylinä oli empiirinen tyyli ja kolmasosan dominantti tyyli oli metaforinen. Kahdeksan opiskelijan dominoivana tyylinä oli rationaalinen tyyli ja kuudella opiskelijalla ei ollut dominoivaa tyyliä osoitettavissa. Sairaanhoitajaryhmässä oli lukumääräisesti enemmän empiirikkoja kuin kätilöryhmissä. Analyyttisyys vs. kokonaisvaltaisuus -dimensiolle analyyttisyys -ääripään puolelle sijoittui noin 2/3 opiskelijoista siten, että kätilöopiskelijat olivat sairaanhoitajaopiskelijoita analyyttisempiä. Opiskelijoiden oppimistyylin ja tiedonhankintatyylien ja oppimistyylin ja itseohjautuvuusvalmiuden välillä ei myöskään todettu yhteyttä. Tiedonhankintatyylien ja itseohjautuvuusvalmiuden välillä todettiin olevan yhteyttä siten, että mitä metaforisempi opiskelija on sitä vähemmän itseohjautuva hän on ja rationaalisen tiedonhankintatyylin omaavat opiskelijat olivat kaikkein itseohjautuvimpia. Nämä molemmat tutkimustulokset tukevat taustalla ollutta teoriaa. Empiirisen tiedonhankintatyylin ja itseohjautuvuusvalmiuden välillä ei todettu yhteyttä.Ammattikorkeakoulun opetus- ja oppimismenetelmien kehittämiseksi olisi tärkeä tutkia, miten opiskelijat ja opettajat kokevat tyylien merkityksen oppimisessa ja opetuksessa. Tulevaisuudessa tärkeä tutkimuksen aihe olisi selvittää sekä itseohjautuvuuden että oppimis- ja tiedonhankintatyylien huomioiminen opiskelijan oppimisprosessissa.Asiasanat: sairaanhoitajat - opiskelijat, kätilöt - opiskelijat, itseohjautuvuus - opiskelijat, oppimistyylit - opiskelijat