Sairauspoissaolot työelämässä - syyt, seuraukset ja vaihtoehtoiset tukimuodot sairauslomalta työhön palaamiseen

Abstract

Viime vuosina ihmisten työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota. 1990-luvun teknologinen murros, tiedon käsittely, organisointi, uuden oppiminen sekä kognitiiviset ja sosiaaliset taidot ovat muokanneet työelämän vaatimuksia. Mielenterveyden kuormitus on jatkunut vahvana koko 2000-luvun. Työikäisen väestön määrä on myös alkanut supistua vuoden 2010 alusta alkaen ja samanaikaisesti kasvaa niiden ikäluokkien koko, joissa työllisyysasteet ovat perinteisesti alhaiset. Yritysten näkökulmasta työkyvyttömyyseläketapaukset vaikuttavat yrityksen työkyvyttömyyseläkkeiden kustannuksiin maksuluokan kautta. Mitä vähemmän eläketapauksia on, sitä pienempi on yrityksen eläkemaksu. Lisäksi yritykselle syntyy kustannuksia poissaoloista myös suorien työvoimakustannusten, käytännön työjärjestelyiden ja imagon osalta. Työntekijälle sairauspoissaoloista syntyviä kustannuksia ovat ainakin syrjäytyminen, elämänlaadun heikkeneminen, itsetunnon menetys ja heikompi toimeentulo. Myös eläkejärjestelmän kustannuspaineiden näkökulmasta on parempi, mitä pidempään ja terveempinä ihmiset pystyvät työskentelemään.

Sairaus aiheuttaa usein jonkinasteisen toiminnanvajavuuden. Työn vaatimuksista riippuu, missä määrin toiminnanvajavuus vaikuttaa työkykyyn. Liialliset vaatimukset luonnollisesti alentavat työkykyä, kun taas sopivasti mitoitettu ja oikein suunniteltu työ ja työympäristö ylläpitävät työkykyä ja mahdollistavat työssä jatkamisen sairauden aiheuttamasta toiminnanvajauksesta huolimatta. Toisaalta, vaikka työ ja terveys olisi mitoitettu oikein tai väärin, ajautuvat ihmiset eri syistä nyt ja tulevaisuudessa sairauslomalle. Suomen sosiaaliturvajärjestelmässä on erilaisia tukimuotoja, joiden avulla ihmisten työhönpaluuta pitkältä sairauslomalta voidaan helpottaa. Tässä tutkimuksessa vertailtavia tukimuotoja on kuusi kappaletta. Kansaneläkelaitoksen kautta on mahdollista hakea työkokeilua tai työhönvalmennusta niissä tapauksissa, joissa työeläkekuntoutuksen ehdot eivät täyty. Lisäksi Kelan kautta haetaan työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä sekä sairausvakuutuslain mukaista osasairauspäivärahaa. Työeläkeyhtiön kautta kuntoutuja saa haettua työkokeilua tai työhönvalmennusta.

Tutkimuksen tavoitteena ei ole ratkaista mikä on paras vaihtoehto, vaan selkeyttää kenttää, jotta kaikkien tukimuotojen ominaispiirteet saadaan selville. Näitä ominaisuuksia vertaillaan tukimuotojen kesken. Tukimuotojen vertailun kautta tutkimuksessa nousi myös esiin seikkoja, jotka erottavat tukimuodot toisistaan ominaisuuksiensa ja yksityiskohtiensa kautta. Esiin nousevat tekijät vaikuttavat siihen, koska tukimuotoa on mahdollista käyttää, kuka sitä voi hakea ja miten ne ylipäätänsä soveltuvat erilaisiin tilanteisiin.

Asiasanat:Työhyvinvointi, työhönpaluu, työkyky, sairauspoissaolo, tukimuodot, sairausloma