Palveluseteli osana omaishoitoa: Eläkeikäisten omaishoitajien kokemuksia palvelusetelin vaikutuksista omaishoitoon

Abstract

Tutkielmani käsittelee eläkeikäisten omaishoitajien kokemuksia palvelusetelistä osana omaishoitoa sekä sitä, miten he kokevat omaishoitajuuden vaikuttavan jaksamiseensa. Tavoitteenani on selvittää, miten palveluseteli on osattu ottaa käyttöön korvaamaan omaishoitajille kuuluvat lakisääteiset vapaapäivät ja missä muodossa palveluseteliä on käytetty. Lisäksi pyrin selvittämään, mitkä seikat ovat vaikuttaneet palvelusetelin käytettävyyteen, sekä tuomaan esille omaishoitajien omakohtaisia näkemyksiä omasta jaksamisestaan, kuin myös sitä, vaikuttaako palveluseteli omaishoitajien kokemaan jaksamiseen. Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan laadullisin menetelmin. Tutkimukseni aineisto on kerätty teemahaastattelumenetelmää käyttäen ja aineisto koostuu yhdeksästä haastattelusta.

Tämä työ on ajankohtainen, koska palveluseteli on ollut Tampereella käytössä vasta muutaman vuoden, jolloin eläkeikäisten omaishoitajien kokemuksia palvelusetelistä ei ole vielä koottu yhteen. Koska tutkimukseni keskittyy eläkeikäisiin omaishoitajiin, joista osan oma terveydentila on myös heikentynyt, lakisääteisten vapaapäivien korvaaminen palvelusetelillä sekä heidän omakohtaiset kokemukset jaksamisesta, ovat mielenkiintoisia. Tampereella omaishoitajien mahdollisuutta käyttää lakisääteisiä vapaapäiviä on tuettu palvelusetelijärjestelmällä, jolloin yksi palveluseteli vastaa yhtä lakisääteistä vapaapäivää. Tällöin lakisääteinen vapaapäivä muuttuu vapaatunneiksi palveluntuottajan tarjoaman palvelun kestosta riippuen. Tämä vaikuttaa selvästi omaishoitajien jaksamiseen sekä haluttomuuteen käyttää palveluseteliä kokonaisen vapaapäivän menetyksen pelossa.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että eläkeikäiset omaishoitajat ovat ottaneet palvelusetelin vastaan hieman erilaisin tuntemuksin. Osalle omaishoitajista palveluseteli näyttäytyy mieluisana hengähdyshetkenä kokopäiväisestä hoidosta tai tuo kaivattua ulkopuolista seuraa kotiin. Osa taas suhtautuu siihen negatiivisesti sen avulla mahdollistettavan palvelun keston ja sitä kautta menetetyn kokonaisen vapaapäivän takia. Omaishoitajat ovat kuitenkin saaneet hieman ristiriitaista tai puutteellista informaatiota palvelusetelin käytettävyydestä, jolloin sen käyttäminen siinä laajuudessa, jossa sitä on suunniteltu käytettävän, ei ole tutkimukseni tulosten mukaan mahdollista. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikin tärkeä tutkia syitä siihen, miksi omaishoitajat eivät halua käyttää lakisääteisiä vapaitaan ja eroavatko nais- ja miesomaishoitajien näkemykset vapaapäivien käytöstä.

Avainsanat: omaishoitajuus, jaksaminen, palveluseteli ja kokemus.