"Graffiti ei ole taidetta, se on rikos". Graffitikonfliktin yhteiskunnallisia määreitä
SYRJÄNEN, PETRI (1999)
SYRJÄNEN, PETRI
1999
Sosiologia - Sociology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
1999-10-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21176
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21176
Tiivistelmä
Tutkielmassa selvitetään graffitintekemisen motiiveja ja merkityksiä alakulttuurisen käytännön itsemäärittelynä. Kysytään, miksi graffitia tehdään ja mitä merkityksiä graffitintekijät antavat tekemiselleen. Tarkoitus on kuvata graffitiharrastuksen yksilöllisiä, yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia ehtoja ja määreitä sellaisten sosiologisten käsitteiden avulla, joilla voidaan esittää niitä lainalaisuuksia ja sosiaalisia muotoja, konventioita, joita samanmieliset ihmiset yhteisen harrastuksen ja toiminnan puitteissa tuottavat ja uusintavat.
Koska graffitintekeminen on laissa kiellettyä toimintaa, tutkielman kysymyksenasettelu keskittyy tarkastelemaan myös institutionaalisen vallankäytön muotoja ja legitimiteettiä. Kysytään, millä perusteilla ja määreillä graffitien tekeminen tuomitaan ja miksi graffitia vastustetaan.
Motiivisanastot, joilla toisaalta graffitintekijät oikeuttavat toimintansa ja joilla graffitikulttuurin ulkopuoliset pyrkivät määrittelemään graffitien tekemistä vandalismina, ovat huomion alla. Tarkastellaan näiden eri määritelmien välistä suhdetta.
Todetaan, että graffitikonflikti syntyy juuri tästä kontrollin ja laittomuuden välisestä suhteesta ja yhteisymmärryksen tavoittamattomuudesta; graffitikonfliktissa muodostuu rikoskulttuurinen käytäntö ja asenteellinen laittomuus.
Usenetin keskusteluryhmät (uutisryhmät; newsgroups) alt.graffiti ja alt.railroad muodostavat tutkielman empiirisen perustan. Ryhmät voidaan käsittää eräänlaisina konfliktin arkkivihollisina. Kohtaamista tarkastellaan erilaisten arvomaailmoiden törmäämisenä.
Tutkielma huomioi myös usenetin keskusteluryhmät uutena mediana, joiden soveltuvuutta sosiologisen tutkimuksen empiriaksi testataan. Keskusteluryhmät ovat ainakin haaste laadulliselle tutkimukselle. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tietokonevälitteinen kommunikaatio on mahdollistanut erilaisille alaryhmille puheoikeuden. Tästä syystä myös alakulttuuriset rationaliteetit ovat tulleet maailmanlaajuisesti tärkeiksi.
Asiasanat: graffitit; nuorisorikollisuus; usenet; keskusteluryhmät;
Koska graffitintekeminen on laissa kiellettyä toimintaa, tutkielman kysymyksenasettelu keskittyy tarkastelemaan myös institutionaalisen vallankäytön muotoja ja legitimiteettiä. Kysytään, millä perusteilla ja määreillä graffitien tekeminen tuomitaan ja miksi graffitia vastustetaan.
Motiivisanastot, joilla toisaalta graffitintekijät oikeuttavat toimintansa ja joilla graffitikulttuurin ulkopuoliset pyrkivät määrittelemään graffitien tekemistä vandalismina, ovat huomion alla. Tarkastellaan näiden eri määritelmien välistä suhdetta.
Todetaan, että graffitikonflikti syntyy juuri tästä kontrollin ja laittomuuden välisestä suhteesta ja yhteisymmärryksen tavoittamattomuudesta; graffitikonfliktissa muodostuu rikoskulttuurinen käytäntö ja asenteellinen laittomuus.
Usenetin keskusteluryhmät (uutisryhmät; newsgroups) alt.graffiti ja alt.railroad muodostavat tutkielman empiirisen perustan. Ryhmät voidaan käsittää eräänlaisina konfliktin arkkivihollisina. Kohtaamista tarkastellaan erilaisten arvomaailmoiden törmäämisenä.
Tutkielma huomioi myös usenetin keskusteluryhmät uutena mediana, joiden soveltuvuutta sosiologisen tutkimuksen empiriaksi testataan. Keskusteluryhmät ovat ainakin haaste laadulliselle tutkimukselle. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että tietokonevälitteinen kommunikaatio on mahdollistanut erilaisille alaryhmille puheoikeuden. Tästä syystä myös alakulttuuriset rationaliteetit ovat tulleet maailmanlaajuisesti tärkeiksi.
Asiasanat: graffitit; nuorisorikollisuus; usenet; keskusteluryhmät;