Terveyden edistäminen ja terveyshaittojen ehkäisy kvartsipölylle altistuneilla työntekijöillä
VALLENIUS, LAURA (2011)
VALLENIUS, LAURA
2011
Hoitotiede - Nursing Science
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21163
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21163
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata työsuojeluhenkilöiden ja työterveyshoitajien näkemyksiä ja kokemuksia kvartsipölylle altistuvien työntekijöiden terveyden edistämisestä ja terveyshaittojen ehkäisystä. Tavoitteena oli tuottaa tietoa työterveyshoitajien toiminnasta työntekijöiden terveyden edistäjänä ja terveyshaittojen ehkäisijänä erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavan altisteen osalta. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teema-haastattelua. Tutkimukseen osallistui neljä työterveyshoitajaa ja kolme työsuojeluhenkilöä. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.
Työterveyshoitajien työssä painottuivat moniammatillisuus ja hyvä ammatillinen osaaminen, johon kuuluivat yhteistyö työterveyshuollon lääkäreiden ja fysioterapeuttien sekä yrityksen edustajien kanssa, hyvien asiakassuhteiden ylläpitäminen sekä kokonaisuuksien ja prosessien hallinta. Työterveyshoitajat ja työsuojeluhenkilöt näkivät työterveyshuollon aktiivisena toimijana työpaikkaselvitysten toteuttamisessa, mutta toimenpide-ehdotuksia ja vaikuttavuutta ei seurattu systemaattisesti. Terveystarkastuksissa noudatettiin kvartsipölyaltistumista koskevia suosituksia, ja työterveyshoitajat pyrkivät selvittämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä kokonaisvaltaisesti. Työsuojeluhenkilöiden mukaan työterveyshuollon toiminnalla ja palautteella oli vaikutusta sekä työtekijöiden terveyteen että työpaikan kehittymiseen terveellisempään ja turvallisempaan suuntaan. Työterveyshoitajat antoivat neuvontaa ja ohjausta yksilöiden terveellisiin elämäntapoihin sekä työhön ja työympäristöön liittyen. Myös työsuojeluhenkilöt näkivät neuvonnan ja ohjauksen yksilölähtöisenä ja painottivat yksilöiden omien valintojen korostamista. Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta ei seurattu järjestelmällisesti. Työterveyshoitajat näkivät neuvonta- ja ohjaustoiminnan kehittämisen tärkeänä sisällön kohdistamisen ja resurssiensa kannalta.
Tulosten perusteella työterveyshoitajat ovat asiantuntevia ja valveutuneita kvartsipölyn terveyshaittojen suhteen. Työterveyshoitajat pyrkivät noudattamaan kvartsipölyaltistumista koskevia suosituksia ja ohjeita työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnan suunnittelun tehostamiseksi tulisi työterveyshuollon ja yrityksen käsitellä työterveyshuollon tilastollista palautetta yhdessä. Neuvontaa ja ohjausta annetaan työntekijöille runsaasti, mutta lähinnä yksilöihin kohdistuvana. Sekä työpaikkaselvitysten että neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuuden seuranta näyttäytyy epäsystemaattisena ja aistien varaisena toimintana. Työterveyshoitajien työstä hyvän työterveyshuoltokäytännön valossa tarvitaan lisää tutkimustietoa työterveyshoitajien asiantuntijuuden ja käytännön työkalujen kehittämiseksi. Neuvonta ja ohjaus- sekä vaikuttavuus-käsitteen ymmärtämistä ja käyttöä työterveyshoitajien työssä tulisi tutkia lisää pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta ajatellen.
Avainsanat: työterveyshoitaja, kvartsipöly, työpaikkaselvitys, terveystarkastus, neuvonta ja ohjaus
Työterveyshoitajien työssä painottuivat moniammatillisuus ja hyvä ammatillinen osaaminen, johon kuuluivat yhteistyö työterveyshuollon lääkäreiden ja fysioterapeuttien sekä yrityksen edustajien kanssa, hyvien asiakassuhteiden ylläpitäminen sekä kokonaisuuksien ja prosessien hallinta. Työterveyshoitajat ja työsuojeluhenkilöt näkivät työterveyshuollon aktiivisena toimijana työpaikkaselvitysten toteuttamisessa, mutta toimenpide-ehdotuksia ja vaikuttavuutta ei seurattu systemaattisesti. Terveystarkastuksissa noudatettiin kvartsipölyaltistumista koskevia suosituksia, ja työterveyshoitajat pyrkivät selvittämään työntekijöiden terveyttä ja työkykyä kokonaisvaltaisesti. Työsuojeluhenkilöiden mukaan työterveyshuollon toiminnalla ja palautteella oli vaikutusta sekä työtekijöiden terveyteen että työpaikan kehittymiseen terveellisempään ja turvallisempaan suuntaan. Työterveyshoitajat antoivat neuvontaa ja ohjausta yksilöiden terveellisiin elämäntapoihin sekä työhön ja työympäristöön liittyen. Myös työsuojeluhenkilöt näkivät neuvonnan ja ohjauksen yksilölähtöisenä ja painottivat yksilöiden omien valintojen korostamista. Neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta ei seurattu järjestelmällisesti. Työterveyshoitajat näkivät neuvonta- ja ohjaustoiminnan kehittämisen tärkeänä sisällön kohdistamisen ja resurssiensa kannalta.
Tulosten perusteella työterveyshoitajat ovat asiantuntevia ja valveutuneita kvartsipölyn terveyshaittojen suhteen. Työterveyshoitajat pyrkivät noudattamaan kvartsipölyaltistumista koskevia suosituksia ja ohjeita työntekijöiden terveyden edistämiseksi ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Toiminnan suunnittelun tehostamiseksi tulisi työterveyshuollon ja yrityksen käsitellä työterveyshuollon tilastollista palautetta yhdessä. Neuvontaa ja ohjausta annetaan työntekijöille runsaasti, mutta lähinnä yksilöihin kohdistuvana. Sekä työpaikkaselvitysten että neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuuden seuranta näyttäytyy epäsystemaattisena ja aistien varaisena toimintana. Työterveyshoitajien työstä hyvän työterveyshuoltokäytännön valossa tarvitaan lisää tutkimustietoa työterveyshoitajien asiantuntijuuden ja käytännön työkalujen kehittämiseksi. Neuvonta ja ohjaus- sekä vaikuttavuus-käsitteen ymmärtämistä ja käyttöä työterveyshoitajien työssä tulisi tutkia lisää pätevöitymis- ja täydennyskoulutusta ajatellen.
Avainsanat: työterveyshoitaja, kvartsipöly, työpaikkaselvitys, terveystarkastus, neuvonta ja ohjaus