MAANTIELIIKENTEEN KULJETTAJIEN KOETTU TYÖKYKY, VIREYS JA UNI
VÄÄNÄNEN, TEIJA (2011)
2011
Kansanterveystiede - Public Health
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-02-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21160
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensinnäkin millainen on ylipainoisten maantieliikenteen ammattikuljettajien koettu työkyky ja terveys sekä miten yleistä väsymys on. Toiseksi oli tarkoitus selvittää kuljettajien unen kestoa, univajetta ja unen laadun ongelmia ja olivatko ne yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin. Lisäksi tarkasteltiin väsymyksen yhteyttä koettuun työkykyyn ja terveyteen. Aineistona käytettiin kyselyaineistoa. Kyselyyn vastasi 112 miespuolista kaukoliikenteen ammattikuljettajaa ja he olivat iältään 31–62 -vuotiaita. Tutkimus on poikkileikkaustutkimus.Työkykyä mitattiin itsearviointeihin perustuen. Kuljettajia pyydettiin arvioimaan työkykyä suhteessa työn ruumiillisiin ja henkisiin vaatimuksiin, työkykypistemäärää asteikolla 0-10 ja koettua terveydentilaa sekä väsymystä. Päiväaikaista nukahtamisalttiutta arvioitiin uneliaisuusasteikolla. Myös unen kesto, univaje ja unen laadun ongelmat perustuivat itsearviointeihin.
Suurin osa kuljettajista koki työkykynsä työn ruumiillisten (62 %) ja henkisten (84 %) vaatimusten kannalta erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Noin 60 % koki myös terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Noin puolet koki päiväväsymystä kerran viikossa tai useammin. 7 % koki väsymystä lähes joka päivä tai päivittäin. Työkykypistemäärän mediaani oli kahdeksan ja uneliaisuuspistemäärän keskiarvo oli 7,7 (sd 3,8).
Kuljettajat nukkuivat keskimäärin seitsemän tuntia yössä ja univajetta oli noin puolitoista tuntia. Myös työ- ja vapaapäivien unen keston ero oli noin puolitoista tuntia. Kerran viikossa tai useammin nukahtamisen vaikeuksia koki 19 %, kesken unien heräämisen ongelmia 62 % ja liian aikaisin heräämisen ongelmia 26 %.
Unen kestoon liittyvät muuttujat eivät olleet yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin, mutta unen laatuun liittyvät muuttujat sekä väsymys olivat yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin. Logistisen regressioanalyysin monimuuttujamallissa vain väsymys säilyi huonoksi koetun työkyvyn ja terveyden riskitekijänä.
Asiasanat:ammattikuljettaja, koettu työkyky, koettu terveys, vireys, väsymys, uni, unen kesto, unen laatu
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21160
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensinnäkin millainen on ylipainoisten maantieliikenteen ammattikuljettajien koettu työkyky ja terveys sekä miten yleistä väsymys on. Toiseksi oli tarkoitus selvittää kuljettajien unen kestoa, univajetta ja unen laadun ongelmia ja olivatko ne yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin. Lisäksi tarkasteltiin väsymyksen yhteyttä koettuun työkykyyn ja terveyteen. Aineistona käytettiin kyselyaineistoa. Kyselyyn vastasi 112 miespuolista kaukoliikenteen ammattikuljettajaa ja he olivat iältään 31–62 -vuotiaita. Tutkimus on poikkileikkaustutkimus.Työkykyä mitattiin itsearviointeihin perustuen. Kuljettajia pyydettiin arvioimaan työkykyä suhteessa työn ruumiillisiin ja henkisiin vaatimuksiin, työkykypistemäärää asteikolla 0-10 ja koettua terveydentilaa sekä väsymystä. Päiväaikaista nukahtamisalttiutta arvioitiin uneliaisuusasteikolla. Myös unen kesto, univaje ja unen laadun ongelmat perustuivat itsearviointeihin.
Suurin osa kuljettajista koki työkykynsä työn ruumiillisten (62 %) ja henkisten (84 %) vaatimusten kannalta erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Noin 60 % koki myös terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi. Noin puolet koki päiväväsymystä kerran viikossa tai useammin. 7 % koki väsymystä lähes joka päivä tai päivittäin. Työkykypistemäärän mediaani oli kahdeksan ja uneliaisuuspistemäärän keskiarvo oli 7,7 (sd 3,8).
Kuljettajat nukkuivat keskimäärin seitsemän tuntia yössä ja univajetta oli noin puolitoista tuntia. Myös työ- ja vapaapäivien unen keston ero oli noin puolitoista tuntia. Kerran viikossa tai useammin nukahtamisen vaikeuksia koki 19 %, kesken unien heräämisen ongelmia 62 % ja liian aikaisin heräämisen ongelmia 26 %.
Unen kestoon liittyvät muuttujat eivät olleet yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin, mutta unen laatuun liittyvät muuttujat sekä väsymys olivat yhteydessä työkyvyn osa-alueisiin. Logistisen regressioanalyysin monimuuttujamallissa vain väsymys säilyi huonoksi koetun työkyvyn ja terveyden riskitekijänä.
Asiasanat:ammattikuljettaja, koettu työkyky, koettu terveys, vireys, väsymys, uni, unen kesto, unen laatu