Suomen nykytaidemarkkinoiden kansainvälistyminen - nykytilanne ja tulevaisuus
ELLALA, KRISTA (2011)
2011
Yrityksen hallinto - Management and Organisation
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21157
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21157
Tiivistelmä
Tutkimusraportin aiheena on Suomen nykytaidemarkkinoiden kansainvälistyminen. Tutkimuksessa kuvataan suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisen tämän hetkistä tilaa ja siihen liittyviä heikkouksia ja vahvuuksia.
Teoreettinen osuus jakaantuu kahteen osaan: Suomen kuvataidekentän kuvaukseen sekä kansainvälistymistutkimusten tarkasteluun. Suomen kuvataidekenttä voidaan jakaa vakiintuneen taiteen kenttään ja nykytaiteen kenttää. Nykytaidekentän tärkeimpiä toimijoita ovat taiteilijat, galleriat ja museot. Lisäksi valtio ja ammattiliitot vaikuttavat kentän toimintaan. Kansainvälistymistutkimuksista esitellään pohjoismaista tutkimusta.
Työ on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomen taidekentän toimijaa. Haastatteluissa haastateltavat kertoivat omia kokemuksia kansainvälistymisestä, arvioivat kansainvälistymisen tämän hetkistä tilaa ja erittelivät kansainvälistymiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysia.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen nykytaiteen kansainvälistyminen on alkuvaiheessa; vain pieni joukko kentästä on kansainvälistynyt. Kotimaisten ja ulkomaisten verkostojen laajentuminen ja integroiminen nähtiin mahdollisuutena kehittää kansainvälistymistä. Taloudellisten resurssien niukkuus ja osaamisen puute hidastavat kuitenkin olennaisesti kentän kansainvälistymistä. Suomen vahva kulttuuriperusta, korkea koulutustaso ja apurahajärjestelmä koettiin selkeinä kansainvälistymisen vahvuuksina ja ne muodostavat vahvan alustan luovuuden kehittymiselle ja kansainvälistymiselle. Suomen nykytaidekenttä on hyvin hajanainen ja kentältä puuttuu toimija, joka johtaisi ja organisoisi kansainvälistymistä.
Avainsanat: Nykytaidemarkkinat, kansainvälistyminen
Teoreettinen osuus jakaantuu kahteen osaan: Suomen kuvataidekentän kuvaukseen sekä kansainvälistymistutkimusten tarkasteluun. Suomen kuvataidekenttä voidaan jakaa vakiintuneen taiteen kenttään ja nykytaiteen kenttää. Nykytaidekentän tärkeimpiä toimijoita ovat taiteilijat, galleriat ja museot. Lisäksi valtio ja ammattiliitot vaikuttavat kentän toimintaan. Kansainvälistymistutkimuksista esitellään pohjoismaista tutkimusta.
Työ on laadullinen tapaustutkimus. Tutkimusta varten haastateltiin viittä Suomen taidekentän toimijaa. Haastatteluissa haastateltavat kertoivat omia kokemuksia kansainvälistymisestä, arvioivat kansainvälistymisen tämän hetkistä tilaa ja erittelivät kansainvälistymiseen liittyviä haasteita ja vahvuuksia. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysia.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että suomalaisen nykytaiteen kansainvälistyminen on alkuvaiheessa; vain pieni joukko kentästä on kansainvälistynyt. Kotimaisten ja ulkomaisten verkostojen laajentuminen ja integroiminen nähtiin mahdollisuutena kehittää kansainvälistymistä. Taloudellisten resurssien niukkuus ja osaamisen puute hidastavat kuitenkin olennaisesti kentän kansainvälistymistä. Suomen vahva kulttuuriperusta, korkea koulutustaso ja apurahajärjestelmä koettiin selkeinä kansainvälistymisen vahvuuksina ja ne muodostavat vahvan alustan luovuuden kehittymiselle ja kansainvälistymiselle. Suomen nykytaidekenttä on hyvin hajanainen ja kentältä puuttuu toimija, joka johtaisi ja organisoisi kansainvälistymistä.
Avainsanat: Nykytaidemarkkinat, kansainvälistyminen