Maataloustyö, perhe ja isyys isäntien kokemana
SAMOLA, RIITTA (2011)
SAMOLA, RIITTA
2011
Sosiaalipolitiikka - Social Policy
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21156
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21156
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia perheellisillä maatilan isännillä on työn ja perheen yhteensovittamisesta ja miten he toteuttavat isyyttä. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja sen näkökulma on fenomenologinen. Tutkimukseen osallistui kahdeksan isäntää, jotka edustivat eri tuotantosuuntia. Osalla lapset olivat jo aikuisia ja osalla alaikäisiä. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla ja analysoitiin Giorgin fenomenologista metodia soveltaen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin työn ja perheen yhteensovittamista myönteisen ja kielteisen vuorovaikutussuhteen sekä työn ja perheen tasapainon teorioiden avulla. Tuloksina saatiin, että päähuomion kohteena ollut työn ja perheen yhteensovittaminen oli isäntien kokemana sekä myönteinen asia että haaste. Työ ja vapaa-aika kietoutuivat yhteen, ja työ hallitsi ajankäyttöä. Karja- ja viljelytiloilla oli eroa yhteensovittamisessa siten, että karjatiloilla varsinkin työstä irrottautuminen ja lastenhoidon järjestäminen tuotti ongelmia. Työ aiheutti enemmän konfliktia perheen suuntaan kuin toisin päin, mikä on havaittu myös aiemmissa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä tutkimuksissa. Myönteisenä pidettiin sitä, että maatila ympäristönä mahdollistaa vuorovaikutuksen lasten kanssa. Perhe ja parisuhde koettiin tärkeiksi ja parisuhde nähtiin merkittävänä tekijänä työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Isyyttä tarkasteltiin teoriakirjallisuudessa ilmenevien isyysmallien avulla. Isyyden toteuttaminen jakautui perinteisen isyysmallin mukaan kasvattaneisiin vanhemman sukupolven isäntiin sekä avustavan ja uuden isyyden mallin nuorempiin isäntiin. Lastenhoidossa oli ollut apuna myös sosiaalinen verkosto sekä osalla päivähoito.
Johtopäätöksenä on, että ei ole olemassa oikeita ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseen tai isyyteen, vaan jokainen perhe neuvottelee ja tekee itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Perhepolitiikan tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ja maatiloilla pitää olla realistisia mahdollisuuksia lasten päivähoitoon. Tässä tutkimuksessa esille nousee aiemmin vähemmälle huomiolle jäänyt miesten ja yrittäjien näkökulma työn ja perheen yhteensovittamiseen.
AVAINSANAT: Maatalousyrittäjät, isyys, työ, perhe, yhteensovittaminen, fenomenologia
Tutkimuksessa tarkasteltiin työn ja perheen yhteensovittamista myönteisen ja kielteisen vuorovaikutussuhteen sekä työn ja perheen tasapainon teorioiden avulla. Tuloksina saatiin, että päähuomion kohteena ollut työn ja perheen yhteensovittaminen oli isäntien kokemana sekä myönteinen asia että haaste. Työ ja vapaa-aika kietoutuivat yhteen, ja työ hallitsi ajankäyttöä. Karja- ja viljelytiloilla oli eroa yhteensovittamisessa siten, että karjatiloilla varsinkin työstä irrottautuminen ja lastenhoidon järjestäminen tuotti ongelmia. Työ aiheutti enemmän konfliktia perheen suuntaan kuin toisin päin, mikä on havaittu myös aiemmissa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvissä tutkimuksissa. Myönteisenä pidettiin sitä, että maatila ympäristönä mahdollistaa vuorovaikutuksen lasten kanssa. Perhe ja parisuhde koettiin tärkeiksi ja parisuhde nähtiin merkittävänä tekijänä työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Isyyttä tarkasteltiin teoriakirjallisuudessa ilmenevien isyysmallien avulla. Isyyden toteuttaminen jakautui perinteisen isyysmallin mukaan kasvattaneisiin vanhemman sukupolven isäntiin sekä avustavan ja uuden isyyden mallin nuorempiin isäntiin. Lastenhoidossa oli ollut apuna myös sosiaalinen verkosto sekä osalla päivähoito.
Johtopäätöksenä on, että ei ole olemassa oikeita ratkaisuja työn ja perheen yhteensovittamiseen tai isyyteen, vaan jokainen perhe neuvottelee ja tekee itselleen parhaiten sopivat ratkaisut. Perhepolitiikan tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja, ja maatiloilla pitää olla realistisia mahdollisuuksia lasten päivähoitoon. Tässä tutkimuksessa esille nousee aiemmin vähemmälle huomiolle jäänyt miesten ja yrittäjien näkökulma työn ja perheen yhteensovittamiseen.
AVAINSANAT: Maatalousyrittäjät, isyys, työ, perhe, yhteensovittaminen, fenomenologia