Miehen mallit. Alakoulun miesopettajien ammatillisuuden rakentuminen.
LAMMELA, JOHANNA (2011)
2011
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21154
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21154
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee miesopettajia alakoulussa heidän omien kokemustensa ja ympäristön näkemysten kautta. Tavoitteena tässä tutkimuksessa on selvittää miehisyyttä miesopettajuudessa. Tätä tarkastellaan ulkopuolelta luotujen odotuksien, työyhteisön miehisyyskokemusten ja miesopettajuuden kautta. Miesopettajien kokemuksia tarkastellaan suhteessa yhteiskunnallisiin odotuksiin. Miesopettajat toimivat naisenemmistöisessä työympäristössä, joten tutkimus kohdistuu siihen, millaisten kokemusten kautta miesopettajien roolit tuossa ympäristössä kuvataan. Kokemuksien kautta avautuvat myös näkökulmat miesopettajien vuorovaikutustilanteista oppilaiden, vanhempien ja kollegoiden kanssa. Miesopettajien omia kokemuksia opettajuudesta ei ole laajasti tutkittu.
Tutkimusaineisto koostuu neljän miesopettajan omaelämäkerrallisista kirjoitelmista ja valikoidusta dokumenttiaineistosta. Dokumenttiaineistosta tarkemman analyysin kohteeksi valittiin aineistosta Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset vuosilta 1990–2010 ja Opettaja-lehden artikkelit vuosilta 1994–2010. Mielipidekirjoitukset ja artikkelit valikoituivat hakusanalla miesopettaja. Muu dokumenttiaineisto koostuu yksittäisten miesopettajien haastatteluista ja elokuvista. Aineistotriangulaation avulla tutkimuksessa pyritään löytämään mahdollisimman kattava kuvaus miesopettajuudesta ja vertailemaan tutkimusaineistoa suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistolle esitetyt kysymykset tarkastelivat miesopettajuutta yksilön, koulun ja ympäristön näkökulmasta. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulokset nostivat esiin miesopettajan arjen tilanteita ja valintoja. Miesopettajien kokemat ja kuvaamat (epä)tasa-arvon ja vallan käytön tilanteet ovat hyvin arkisia työelämän tilanteita. Sukupuolten välistä eriarvoisuutta ei arjessa nimetä epätasa-arvoksi tai tasa-arvoksi, mutta sitä kuvataan kokemuksissa. Ulkoapäin tulevat odotukset ja vaatimukset sekä yleinen kuva miesopettajista eivät vastaa heidän arjen todellisuuttaan. Tutkimuksen kautta muodostuu kuva monipuolisista miesopettajuuksista metaforallisina rooleina. Miesopettajien roolien nimeäminen metaforallisiksi tavoittelee kokemuksien kuvaamista ja jäsentämistä. Miesopettajien metaforallisten roolien tehtävänä ei ole yleistää miesopettajia, vaan toimia miesopettajuuden hiljaisten signaalien tulkkina. Yhteiseksi nimittäjäksi löytyi lasten tarvitseman huolenpidon tärkeys. Opettajuuden funktio keskittyy kasvun ja oppimisen tukemiseen.
Asiasanat:ammatti-identiteetti, ammatillinen kasvu, elämäkerrallisuus, kokemus, käytäntöyhteisöt, miehet, opettaja, opettajuus, roolit, tasa-arvo, työelämä
Tutkimusaineisto koostuu neljän miesopettajan omaelämäkerrallisista kirjoitelmista ja valikoidusta dokumenttiaineistosta. Dokumenttiaineistosta tarkemman analyysin kohteeksi valittiin aineistosta Helsingin Sanomien mielipidekirjoitukset vuosilta 1990–2010 ja Opettaja-lehden artikkelit vuosilta 1994–2010. Mielipidekirjoitukset ja artikkelit valikoituivat hakusanalla miesopettaja. Muu dokumenttiaineisto koostuu yksittäisten miesopettajien haastatteluista ja elokuvista. Aineistotriangulaation avulla tutkimuksessa pyritään löytämään mahdollisimman kattava kuvaus miesopettajuudesta ja vertailemaan tutkimusaineistoa suhteessa aikaisempiin tutkimuksiin. Tutkimusaineistolle esitetyt kysymykset tarkastelivat miesopettajuutta yksilön, koulun ja ympäristön näkökulmasta. Aineisto käsiteltiin sisällönanalyysia hyödyntäen.
Tutkimustulokset nostivat esiin miesopettajan arjen tilanteita ja valintoja. Miesopettajien kokemat ja kuvaamat (epä)tasa-arvon ja vallan käytön tilanteet ovat hyvin arkisia työelämän tilanteita. Sukupuolten välistä eriarvoisuutta ei arjessa nimetä epätasa-arvoksi tai tasa-arvoksi, mutta sitä kuvataan kokemuksissa. Ulkoapäin tulevat odotukset ja vaatimukset sekä yleinen kuva miesopettajista eivät vastaa heidän arjen todellisuuttaan. Tutkimuksen kautta muodostuu kuva monipuolisista miesopettajuuksista metaforallisina rooleina. Miesopettajien roolien nimeäminen metaforallisiksi tavoittelee kokemuksien kuvaamista ja jäsentämistä. Miesopettajien metaforallisten roolien tehtävänä ei ole yleistää miesopettajia, vaan toimia miesopettajuuden hiljaisten signaalien tulkkina. Yhteiseksi nimittäjäksi löytyi lasten tarvitseman huolenpidon tärkeys. Opettajuuden funktio keskittyy kasvun ja oppimisen tukemiseen.
Asiasanat:ammatti-identiteetti, ammatillinen kasvu, elämäkerrallisuus, kokemus, käytäntöyhteisöt, miehet, opettaja, opettajuus, roolit, tasa-arvo, työelämä