Lisää aikaa ja uusia ystäviä vai turha vuosi ja niuhottavine opettajineen Kymppiluokkalaisten ajatuksia lisäopetuksesta
LUND, AIJA (2011)
2011
Hyvinvointiala - Human Services
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21153
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21153
Tiivistelmä
Peruskoulun päättäneellä opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättötodistuksensa arvosanoja lisäopetusvuoden eli kymppiluokan aikana; tällä mahdollisuudella halutaan parantaa opiskelijan jatko-opintoedellytyksiä. Tämä tavoite nivoutuu koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisyyn, joka on tämän tutkielman viitekehyksenä.
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kymppiluokkalaisten näkemyksiä opiskelustaan kymppiluokalla, Turun kristillisessä opistossa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin oppilaitoksen kaikille kymppiluokkalaisille suunnattua ainekirjoitustehtävää, joka analysoitiin luokitellen, teemoitellen ja tyypitellen. Teemoina olivat opiskelijan osallistumisen määrittäminen oppimisen ja vuorovaikutuksen kautta, kymppiluokalle annetut merkitykset sekä tulevaisuuteen suhtautuminen. Tätä kautta muodostettiin kaksi kymppiluokkalaisen ideaalityyppiä.
Toinen tyypeistä on menestyjä: kymppiluokkalainen, joka on tullut kymppiluokalle tietoisen valintansa myötä ja jonka antamat merkitykset kymppiluokalle ovat hyvin myönteisiä. Kymppiluokka paransi hänen jatko-opintokelpoisuuttaan, joten hän uskoo pääsevänsä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan ja menestyvänsä opinnoissaan. Hän määrittää osallistumistaan aktiivisena: hän onnistuu korottamaan arvosanojaan hyvän opetuksen ja myönteisen opiskelija-opettaja-suhteen avulla. Lisäksi hän solmii lisävuoden aikana läheisiä ystävyyssuhteita ja kasvaa ihmisenä. Tämän menestyjätyypin kohdalla kymppiluokka estää koulutuksellista syrjäytymistä useasta näkökulmasta.
Toinen on tyyppi, jota uhkaa koulutuksellinen syrjäytyminen. Hän on passiivinen ja negatiivisesti itseensä, opiskeluunsa ja tulevaisuuteensa suhtautuva opiskelija. Hän on tullut kymppiluokalle, koska ei päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan heikon päättötodistuksensa vuoksi. Hän kokee kymppiluokan raskaana ja turhana vuotena, joka ei takaa pääsyä jatko-opintoihin. Lisäksi se viivästyttää valmistumista sekä työelämään siirtymistä. Uudet toverisuhteet ovat myönteisiä, mutta opettajat niuhottavat hänen mielestään turhasta ja ovat epäoikeudenmukaisia. Kymppiluokan koulutuksellista syrjäytymistä ehkäisevä funktio toteutuu tämän tyypin kohdalla yhteiskunnallisen näkökulman kautta, mutta henkilökohtaisena kannattavana koulutussijoituksena kymppiluokkaa ei voitane nähdä.
Pääosin lisäopetukselle asetetut tavoitteet toteutuivat niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, joten kymppiluokkaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeisiin vastaavana ratkaisuna, joka ehkäisee koulutuksellista syrjäytymistä.
Asiasanat: koulutuksellinen syrjäytyminen, lisäopetus, kymppiluokka, kymppiluokkalainen
Tässä tutkielmassa tarkasteltiin kymppiluokkalaisten näkemyksiä opiskelustaan kymppiluokalla, Turun kristillisessä opistossa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin oppilaitoksen kaikille kymppiluokkalaisille suunnattua ainekirjoitustehtävää, joka analysoitiin luokitellen, teemoitellen ja tyypitellen. Teemoina olivat opiskelijan osallistumisen määrittäminen oppimisen ja vuorovaikutuksen kautta, kymppiluokalle annetut merkitykset sekä tulevaisuuteen suhtautuminen. Tätä kautta muodostettiin kaksi kymppiluokkalaisen ideaalityyppiä.
Toinen tyypeistä on menestyjä: kymppiluokkalainen, joka on tullut kymppiluokalle tietoisen valintansa myötä ja jonka antamat merkitykset kymppiluokalle ovat hyvin myönteisiä. Kymppiluokka paransi hänen jatko-opintokelpoisuuttaan, joten hän uskoo pääsevänsä haluamaansa jatko-opiskelupaikkaan ja menestyvänsä opinnoissaan. Hän määrittää osallistumistaan aktiivisena: hän onnistuu korottamaan arvosanojaan hyvän opetuksen ja myönteisen opiskelija-opettaja-suhteen avulla. Lisäksi hän solmii lisävuoden aikana läheisiä ystävyyssuhteita ja kasvaa ihmisenä. Tämän menestyjätyypin kohdalla kymppiluokka estää koulutuksellista syrjäytymistä useasta näkökulmasta.
Toinen on tyyppi, jota uhkaa koulutuksellinen syrjäytyminen. Hän on passiivinen ja negatiivisesti itseensä, opiskeluunsa ja tulevaisuuteensa suhtautuva opiskelija. Hän on tullut kymppiluokalle, koska ei päässyt haluamaansa opiskelupaikkaan heikon päättötodistuksensa vuoksi. Hän kokee kymppiluokan raskaana ja turhana vuotena, joka ei takaa pääsyä jatko-opintoihin. Lisäksi se viivästyttää valmistumista sekä työelämään siirtymistä. Uudet toverisuhteet ovat myönteisiä, mutta opettajat niuhottavat hänen mielestään turhasta ja ovat epäoikeudenmukaisia. Kymppiluokan koulutuksellista syrjäytymistä ehkäisevä funktio toteutuu tämän tyypin kohdalla yhteiskunnallisen näkökulman kautta, mutta henkilökohtaisena kannattavana koulutussijoituksena kymppiluokkaa ei voitane nähdä.
Pääosin lisäopetukselle asetetut tavoitteet toteutuivat niin yksilön kuin yhteiskunnankin kannalta, joten kymppiluokkaa voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja tarpeisiin vastaavana ratkaisuna, joka ehkäisee koulutuksellista syrjäytymistä.
Asiasanat: koulutuksellinen syrjäytyminen, lisäopetus, kymppiluokka, kymppiluokkalainen