Lapsiperheen sosiaalisen tuen kulttuurinen jäsentyminen. Jäsenkategoria-analyyttinen tutkimus hyvinvointineuvolan vastaanoton vuorovaikutuksesta.

Abstract

Hyvinvointineuvola on uusi toimintamalli, jota ollaan vakiinnuttamassa tamperelaisiin äitiys- ja lastenneuvoloihin. Hyvinvointineuvolassa on tavoitteena kiinnittää äidin, sikiön ja lapsen määräaikaistarkastusten lisäksi entistä määrätietoisemmin huomiota koko perheen psykososiaaliseen hyvinvointiin. Toiminnan tavoitteena on tunnistaa perheen jo syntyneet ongelmat sekä ennen kaikkea ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Tähän pyritään huomioimalla kunkin perheen yksilöllinen tilanne ja tunnistamalla perheen voimavarat. Yhtenä lapsiperheen voimavarana pidetään sosiaalista tukea, ja tutkimuksessa tarkastellaan miten lasiperheen sosiaalisesta tuesta ja tarkemmin lapsiperheen saamasta käytännön avusta keskustellaan hyvinvointineuvolan vastaanotolla. Aineistona tutkimuksessa käytetään videoituja hyvinvointineuvolan vastaanottoja. Niistä tarkastellaan, miten asiakkaat ja terveydenhoitajat keskustelevat lähisukulaisilta ja kaupungin tarjoamalta lapsiperheiden kotipalvelulta saatavasta käytännön tuesta.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on etnometodologia, jonka mukaan toiminnan ymmärrettävyys on tilanteisesti ja paikallisesti osallistujien yhdessä tuottama. Aineiston analysoinnissa käytetään etnometodologisesta perinteestä lähtöisin olevaa jäsenkategoria-analyysia. Sen avulla on mahdollista tarkastella käytänteitä, joilla terveydenhoitajat ja asiakkaat keskustelevat lapsiperheen sosiaalisesta tuesta. Analyysin perusteella asiakkaat ja terveydenhoitajat orientoituivat lapsiperheen lähisukulaisiin ensisijaisena käytännön tuen lähteenä, kun taas lapsiperheiden kotipalvelua pidetään toissijaisena tuen lähteenä.

Hyvinvointineuvolan vastaanotolla käyty keskustelu lähisukulaisilta ja lapsiperheiden kotipalvelusta saatavasta käytännön tuesta koostuu sekä käytännöllisistä että moraalisista aineksista. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla käsitellään sitä, kuka perhettä auttaa ja missä tilanteessa. Toisaalta terveydenhoitajat ja asiakkaat käyvät implisiittistä neuvottelua siitä, miten vastuulliset vanhemmat toimivat ja millaista on normaali ja tavallinen perhe-elämä. Tämän moraalisen ulottuvuuden tiedostaminen on tärkeää keskusteltaessa hyvinvointineuvolan vastaanotolla asiakkaan sosiaalisista tukiverkoista.

Asiasanat:hyvinvointineuvola, jäsenkategoria-analyysi, institutionaalinen vuorovaikutus, sosiaalinen tuki, lapsiperhe