Psykoterapeutin tulkinnalliset vuorot ja niiden funktiot kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa ? Keskustelunanalyyttinen tutkimus
NISSINEN, HEIKKI (2011)
NISSINEN, HEIKKI
2011
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21149
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21149
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu-tutkielmassani psykoterapeutin tulkinnallisia vuoroja kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa. Esimerkiksi tulkinnan käsitteen sijasta, käytän tutkielmassani tulkinnallisen vuoron käsitettä. Tutkielmani aineistona on erään psykoterapeutin ja hänen asiakkaansa kaksi videonauhoitettua terapiaistuntoa. Käytän aineiston analyysin metodina etnometodologista keskustelunanalyysia. Kuvaan analyysissa terapeutin tulkinnallisiin vuoroihin liittyviä sanavalintoja, kielellisen muotoilun tapoja sekä tulkinnallisten vuorojen viittauskohteita. Lisäksi tarkastelen sitä, millaisia tehtäviä, funktioita, tulkinnalliset vuorot toimittavat vuorovaikutuksen rakentumisessa. Sanavalintojen ja kielellisten muotoilujen analyysin fokus on lausumien tasolla. Laajemmin vuorovaikutusta analysoidessani tarkastelen tulkinnallisia vuoroja terapiavuorovaikutuksen sekvenssirakenteissa.
Tutkimissani terapiaistunnoissa terapeutti aloittaa tyypillisesti tulkinnalliset vuoronsa päättelyä osoittavilla partikkeleilla (kuten eli, elikkä jne.). Toinen lausumatason havaintoni osoittaa terapeutin laativan tulkinnalliset vuorot epävarmaan muotoon kohdellen asiakasta ensisijaisena kokemustensa asiantuntijana. Tulkinnallisten vuorojen viittauskohteita analysoidessani tuon esiin vuorojen ajallisen variaation. Terapeutti voi viitata tulkinnallisilla vuoroillaan asiakkaan juuri edeltävään puheeseen, asiakkaan aiempaan puheeseen meneillään olevassa terapiaistunnossa tai asiakkaan puheeseen ja käyttäytymiseen aiemmissa tapaamisissa. Analysoidessani tulkinnallisten vuorojen funktioita terapiavuorovaikutuksen rakentumisessa, osoitan viisi erilaista tehtävää, joita vuorot toimittavat vuorovaikutuksen rakentumisessa. Tulkinnallinen vuoro voi 1) osoittaa ymmärrystä asiakkaan puheesta, 2) ohjata vuorovaikutuksen kulkua, 3) nostaa asiakkaan puheesta eri näkökulman, 4) esittää päätelmän asiakkaan käyttäytymisestä ja 5) alustaa terapeuttiseen konfrontaatioon.
Avainsanat: psykoterapia, tulkinta, keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus
Tutkimissani terapiaistunnoissa terapeutti aloittaa tyypillisesti tulkinnalliset vuoronsa päättelyä osoittavilla partikkeleilla (kuten eli, elikkä jne.). Toinen lausumatason havaintoni osoittaa terapeutin laativan tulkinnalliset vuorot epävarmaan muotoon kohdellen asiakasta ensisijaisena kokemustensa asiantuntijana. Tulkinnallisten vuorojen viittauskohteita analysoidessani tuon esiin vuorojen ajallisen variaation. Terapeutti voi viitata tulkinnallisilla vuoroillaan asiakkaan juuri edeltävään puheeseen, asiakkaan aiempaan puheeseen meneillään olevassa terapiaistunnossa tai asiakkaan puheeseen ja käyttäytymiseen aiemmissa tapaamisissa. Analysoidessani tulkinnallisten vuorojen funktioita terapiavuorovaikutuksen rakentumisessa, osoitan viisi erilaista tehtävää, joita vuorot toimittavat vuorovaikutuksen rakentumisessa. Tulkinnallinen vuoro voi 1) osoittaa ymmärrystä asiakkaan puheesta, 2) ohjata vuorovaikutuksen kulkua, 3) nostaa asiakkaan puheesta eri näkökulman, 4) esittää päätelmän asiakkaan käyttäytymisestä ja 5) alustaa terapeuttiseen konfrontaatioon.
Avainsanat: psykoterapia, tulkinta, keskustelunanalyysi, institutionaalinen vuorovaikutus