Tutka- vai taistelupari? Toimittajan ja valokuvaajan yhteistyö suomalaisissa maakuntalehdissä
TOLONEN, RUUT (2011)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
TOLONEN, RUUT
2011
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-20Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee toimittajan ja valokuvaajan yhteistyötä suomalaisissa maakuntalehdissä. Tutkimukseni tavoite on hahmotella yhteistyön prosessi sellaisena kuin se tyypillisimmillään toteutuu sekä etsiä syitä siihen, miksi yhteistyö on sellaista kuin se on. Tämän lisäksi kokoan ideoita yhteistyön kehittämisestä. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä kahdeksan neljässä eri sanomalehdessä työskentelevän toimittajan ja valokuvaajan teemahaastattelusta, jotka on tehty marras-joukuussa 2009. Aineisto on analysoitu teemoittelemalla.
Työni sijoittuu journalismin tuotannontutkimuksen mikrotasolle. Sen teoreettisena viitekehyksenä toimii journalistisen ja kuvajournalistisen työn tutkimus. Tutkimukseni lähtökohtana vaikuttaa valokuvan tekstille alisteinen asema, joka näkyy myös siinä, kuinka kuvajournalismin tutkimus on jäänyt paitsioon journalismintutkimuksen perinteessä. Toimituksissa uutistyön tekstivetoisuus ja valokuvan hidas vakiintuminen osaksi sanomalehden sisältöä ovat luoneet käytännön, jossa kuvaajan rooli ja merkitys määrittyvät pitkälti toimittajan työn kautta. Valta-asema on usein tiedostamaton, mutta selittää merkittävästi toimittajan ja kuvaajan yhteistyön luonnetta.
Tutkimus osoittaa, että vaikka toimittajan ja valokuvaajan yhteistyötä pidetään sanomalehdissä itseisarvona ja lehden laatua kohottavana tekijänä, tapahtuu sitä toimitusten tekstiä korostavien rutiinien vuoksi oletettua vähemmän. Toimittajat ja kuvaajat puhuvat kokonaislopputuloksen tärkeydestä, mutta vastaavat viime kädessä vain oman työpanoksensa onnistumisesta. Yhteistyön suurimmat esteet ovat kiire ja toimituskäytännöt, johin kuvaajaa ei automaattisesti sisällytetä. Etenkin kuvaajat kokevat yhteistyön epätyydyttäväksi, sillä heidän vaikutusmahdollisuutensa yhteistyöprosessin kulkuun ja kuvavalintoihin ovat rajallisemmat kuin toimittajan. Haastatteluiden perusteella yhteistyön kehittäminen vaatisi lisää suunnitelmallisuutta ja siihen suunnattuja taloudellisia resursseja.
Sanomalehtien visualisaatio ja sen myötä lehtiin viime vuosina tullut ennakoiva taitto muokkaavat toimittajan ja valokuvaajan työkäytäntöjä kasvavassa määrin. Visualisaatio on korostanut lehden designin merkitystä yksittäisen valokuvan kustannuksella. Vaikka lehdissä käytetty kuvapinta-ala on laajentunut, eivät kuvan sisällön ja valokuvaajan työn arvostus näytä toistaiseksi kasvaneen samassa suhteessa.
Asiasanat: toimittaja, valokuvaaja, yhteistyö, tuotannontutkimus, sanomalehdet, journalismi, visualisaatio
Työni sijoittuu journalismin tuotannontutkimuksen mikrotasolle. Sen teoreettisena viitekehyksenä toimii journalistisen ja kuvajournalistisen työn tutkimus. Tutkimukseni lähtökohtana vaikuttaa valokuvan tekstille alisteinen asema, joka näkyy myös siinä, kuinka kuvajournalismin tutkimus on jäänyt paitsioon journalismintutkimuksen perinteessä. Toimituksissa uutistyön tekstivetoisuus ja valokuvan hidas vakiintuminen osaksi sanomalehden sisältöä ovat luoneet käytännön, jossa kuvaajan rooli ja merkitys määrittyvät pitkälti toimittajan työn kautta. Valta-asema on usein tiedostamaton, mutta selittää merkittävästi toimittajan ja kuvaajan yhteistyön luonnetta.
Tutkimus osoittaa, että vaikka toimittajan ja valokuvaajan yhteistyötä pidetään sanomalehdissä itseisarvona ja lehden laatua kohottavana tekijänä, tapahtuu sitä toimitusten tekstiä korostavien rutiinien vuoksi oletettua vähemmän. Toimittajat ja kuvaajat puhuvat kokonaislopputuloksen tärkeydestä, mutta vastaavat viime kädessä vain oman työpanoksensa onnistumisesta. Yhteistyön suurimmat esteet ovat kiire ja toimituskäytännöt, johin kuvaajaa ei automaattisesti sisällytetä. Etenkin kuvaajat kokevat yhteistyön epätyydyttäväksi, sillä heidän vaikutusmahdollisuutensa yhteistyöprosessin kulkuun ja kuvavalintoihin ovat rajallisemmat kuin toimittajan. Haastatteluiden perusteella yhteistyön kehittäminen vaatisi lisää suunnitelmallisuutta ja siihen suunnattuja taloudellisia resursseja.
Sanomalehtien visualisaatio ja sen myötä lehtiin viime vuosina tullut ennakoiva taitto muokkaavat toimittajan ja valokuvaajan työkäytäntöjä kasvavassa määrin. Visualisaatio on korostanut lehden designin merkitystä yksittäisen valokuvan kustannuksella. Vaikka lehdissä käytetty kuvapinta-ala on laajentunut, eivät kuvan sisällön ja valokuvaajan työn arvostus näytä toistaiseksi kasvaneen samassa suhteessa.
Asiasanat: toimittaja, valokuvaaja, yhteistyö, tuotannontutkimus, sanomalehdet, journalismi, visualisaatio