Budjettiseuranta teollisuusyrityksessä - Case: Pilkington Automotive Oy
MÄÄTTÄ, CHRISTIAN (2011)
2011
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21146
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21146
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsitellään teollisen yrityksen budjettiseurantaa ja sen johtamistieteellisiä näkö-kohtia kontingenssiteoreettisen RAPM-teorian lähtökohdista. Kontingenssiteoreettisen RAPM-tutkimuksen perusoletusten mukaan budjettiseurannan tulee mukautua ympäristön muutoksiin, jotta organisaatiossa vältytään väärin sovelletun suoritusarvioinnin haittavaikutuksilta. Keskeisimpiä RAPM-tutkimuksessa käsiteltyjä budjettiseurannan haittavaikutuksia ovat budjettiharha sekä bud-jettiseurannan alaisten tahojen kokema budjettipaine.
Tutkielma on toteutettu case-tyyppisenä haastattelututkimuksena Pilkington Automotive Finland Oy:ssä haastattelemalla neljää budjetoinnista vastaavaa henkilöä. Haastattelu on käytännössä toteu-tettu avoimena haastatteluna ja saadun aineiston analyysi perustuu teoriaohjaavaan sisällön analyy-siin. Teoriaohjaavan sisällön analyysin avulla tutkielmassa on pyritty löytämään haastateltavasta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä olemassa olevan teorian kanssa sekä kuvaamaan tutkimuskohteen budjettiseurantaa erityispiirteineen.
Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella kohdeorganisaatio on asianmukaisen budjettiseuran-nan alainen. Ylempi johto ottaa huomioon ympäristön ulkoisista tekijöistä johtuvat vaikutukset bud-jettipoikkeamiin ja selityksille annetaan mahdollisuus. Budjetista pidetään silti tiukasti kiinni, vaik-ka poikkeaman syyt ovat ylemmän johdon tiedossa. Tutkielman keskeinen johtopäätös on kuitenkin siinä, että kohdeorganisaation tuotanto- ja kulubudjetoinnista vastuulliset henkilöt näkevät sisäinen tiedon yhteensovittamisen ja koko budjettijärjestelmälle ominaisen funktioittaisen epäyhtenäisyy-den suuremmaksi ongelmaksi kuin ylemmän johdon tavan käyttää budjetteja.
Kohdeorganisaation budjettijärjestelmää ja sen puitteissa tapahtuvaa budjettiseurantaa voidaan pitää RAPM-teorian olettamusten mukaisesti asianmukaisena myös seurausvaikutusten näkökulmasta tarkasteltuna. Haastateltaville muodostuu ajoittain funktioiden epäyhtenäisyydestä johtuen budje-tointi- ja seurantavaiheessa paineentunnetta, mutta tätä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä. Budjetti-harhan luontia ei ole koettu kohdeorganisaatiossa tarpeelliseksi eikä teknisesti edes mahdolliseksi. RAPM-teoriaan sisältyvät epäasianmukaisen budjettiseurannan negatiiviset vaikutukset ovat täten koetun suoritusarvioinnin asianmukaisuuden kanssa samansuuntaisia. Budjettiseuranta koetaan kohdeorganisaatiossa asianmukaiseksi ja negatiivisia seurausvaikutuksia ei esiinny.
Avainsanat: Budjetointi, Budjetti, kontingenssiteoria, RAPM-tutkimus, johtaminen
Tutkielma on toteutettu case-tyyppisenä haastattelututkimuksena Pilkington Automotive Finland Oy:ssä haastattelemalla neljää budjetoinnista vastaavaa henkilöä. Haastattelu on käytännössä toteu-tettu avoimena haastatteluna ja saadun aineiston analyysi perustuu teoriaohjaavaan sisällön analyy-siin. Teoriaohjaavan sisällön analyysin avulla tutkielmassa on pyritty löytämään haastateltavasta aineistosta eroja ja yhtäläisyyksiä olemassa olevan teorian kanssa sekä kuvaamaan tutkimuskohteen budjettiseurantaa erityispiirteineen.
Tutkielmassa tehtyjen havaintojen perusteella kohdeorganisaatio on asianmukaisen budjettiseuran-nan alainen. Ylempi johto ottaa huomioon ympäristön ulkoisista tekijöistä johtuvat vaikutukset bud-jettipoikkeamiin ja selityksille annetaan mahdollisuus. Budjetista pidetään silti tiukasti kiinni, vaik-ka poikkeaman syyt ovat ylemmän johdon tiedossa. Tutkielman keskeinen johtopäätös on kuitenkin siinä, että kohdeorganisaation tuotanto- ja kulubudjetoinnista vastuulliset henkilöt näkevät sisäinen tiedon yhteensovittamisen ja koko budjettijärjestelmälle ominaisen funktioittaisen epäyhtenäisyy-den suuremmaksi ongelmaksi kuin ylemmän johdon tavan käyttää budjetteja.
Kohdeorganisaation budjettijärjestelmää ja sen puitteissa tapahtuvaa budjettiseurantaa voidaan pitää RAPM-teorian olettamusten mukaisesti asianmukaisena myös seurausvaikutusten näkökulmasta tarkasteltuna. Haastateltaville muodostuu ajoittain funktioiden epäyhtenäisyydestä johtuen budje-tointi- ja seurantavaiheessa paineentunnetta, mutta tätä ei kuitenkaan pidetä merkittävänä. Budjetti-harhan luontia ei ole koettu kohdeorganisaatiossa tarpeelliseksi eikä teknisesti edes mahdolliseksi. RAPM-teoriaan sisältyvät epäasianmukaisen budjettiseurannan negatiiviset vaikutukset ovat täten koetun suoritusarvioinnin asianmukaisuuden kanssa samansuuntaisia. Budjettiseuranta koetaan kohdeorganisaatiossa asianmukaiseksi ja negatiivisia seurausvaikutuksia ei esiinny.
Avainsanat: Budjetointi, Budjetti, kontingenssiteoria, RAPM-tutkimus, johtaminen