Informaation ylikuormitus ja henkilökohtainen tiedonhallinta Aamulehden toimittajien työssä
KYYRÖ, VIRVA (2011)
2011
Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media - Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-18
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21145
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21145
Tiivistelmä
Tämän pro gradu-tutkimuksen aiheena on se, kuinka Aamulehden toimittajat kokevat liiallisen informaation määrän työtehtävissään ja kuinka informaation ylikuormitus vaikuttaa heidän työhönsä. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mitä henkilökohtaisen tiedonhallinnan keinoja toimittajat käyttävät.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä, syksyllä 2010. Verkkolomaketta käytettiin, koska sen asettaminen vastattavaksi oli suhteellisen helppoa ja toimittajat pystyivät vastaamaan siihen parhaaksi katsomanaan aikana. Kyselyyn vastasi 35 toimittajaa. Kun perusjoukkoon kuului 170 henkilöä, kyselyn vastausprosentiksi saatiin 20.5. Aineiston analysoimiseen käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Analyysi keskittyi muuttujien suorien jakaumien tarkasteluun.
Suurin osa kyselyyn vastanneista toimittajista käytti mielestään liikaa aikaa epärelevantin tiedon parissa ja vain pieni osa vastanneista ei tätä kokenut. Työtehtävän loppuun saattaminen informaation ylikuormituksen vuoksi oli lykkääntynyt parin viime vuoden aikana lähes puolella vastaajista. Kuitenkin vain harvalla oli juttu jäänyt kokonaan tekemättä informaation ylikuormituksen vuoksi. Jatkuvaa stressiä ja väsymystä ei tuntenut yksikään toimittaja informaation ylikuormituksen takia, mutta ärtyneisyyttä se aiheutti paljon. Kuormittavimmiksi tiedonlähteiksi osoittautuivat internet ja sähköposti. Toimittajat eivät kuitenkaan vältelleet tiedonlähteitä vaikka ne jonkin verran kuormittivatkin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä dokumenttityyppejä toimittajat säilyttävät ja miten he niitä arkistoivat. Paperidokumenteista säilytettiin eniten niitä dokumentteja, joita oli käytetty jutun teon apuna. Monet toimittajat eivät kuitenkaan säilyttäneet paperidokumentteja lainkaan. Valtaosa toimittajista arkistoi paperinsa pinoihin mieluummin kuin kansioihin. Verkkotiedonlähteiden uudelleen löytämistavoista tärkeimmiksi osoittautuivat kirjanmerkkien tekeminen selaimen kirjanmerkkilistaan ja lähteiden painaminen mieleen ja niiden haku Googlella. Verkkotiedonlähteiden uudelleen löytämistä ei pidetty hankalana. Suosituin tapa säilyttää sähköisiä dokumentteja oli jättää työstettävät dokumentit tietokoneen työpöydälle ja arkistoida muut säästettävät dokumentit arkistokansioihin. Toimittajilla on paljon sähköpostiviestejä saapuneetkansioissaan, mutta niiden löytämistä sieltä ei pääosin pidetty erityisen hankalana.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Esimiesasemassa olevat toimittajat vastaanottivat enemmän sähköpostia kuin muut toimittajat. Suurimmalla osalla toimittajista ei ollut vaikeuksia löytää haluamiaan paperidokumentteja.
Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin sähköisellä lomakekyselyllä, syksyllä 2010. Verkkolomaketta käytettiin, koska sen asettaminen vastattavaksi oli suhteellisen helppoa ja toimittajat pystyivät vastaamaan siihen parhaaksi katsomanaan aikana. Kyselyyn vastasi 35 toimittajaa. Kun perusjoukkoon kuului 170 henkilöä, kyselyn vastausprosentiksi saatiin 20.5. Aineiston analysoimiseen käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa. Analyysi keskittyi muuttujien suorien jakaumien tarkasteluun.
Suurin osa kyselyyn vastanneista toimittajista käytti mielestään liikaa aikaa epärelevantin tiedon parissa ja vain pieni osa vastanneista ei tätä kokenut. Työtehtävän loppuun saattaminen informaation ylikuormituksen vuoksi oli lykkääntynyt parin viime vuoden aikana lähes puolella vastaajista. Kuitenkin vain harvalla oli juttu jäänyt kokonaan tekemättä informaation ylikuormituksen vuoksi. Jatkuvaa stressiä ja väsymystä ei tuntenut yksikään toimittaja informaation ylikuormituksen takia, mutta ärtyneisyyttä se aiheutti paljon. Kuormittavimmiksi tiedonlähteiksi osoittautuivat internet ja sähköposti. Toimittajat eivät kuitenkaan vältelleet tiedonlähteitä vaikka ne jonkin verran kuormittivatkin.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, mitä dokumenttityyppejä toimittajat säilyttävät ja miten he niitä arkistoivat. Paperidokumenteista säilytettiin eniten niitä dokumentteja, joita oli käytetty jutun teon apuna. Monet toimittajat eivät kuitenkaan säilyttäneet paperidokumentteja lainkaan. Valtaosa toimittajista arkistoi paperinsa pinoihin mieluummin kuin kansioihin. Verkkotiedonlähteiden uudelleen löytämistavoista tärkeimmiksi osoittautuivat kirjanmerkkien tekeminen selaimen kirjanmerkkilistaan ja lähteiden painaminen mieleen ja niiden haku Googlella. Verkkotiedonlähteiden uudelleen löytämistä ei pidetty hankalana. Suosituin tapa säilyttää sähköisiä dokumentteja oli jättää työstettävät dokumentit tietokoneen työpöydälle ja arkistoida muut säästettävät dokumentit arkistokansioihin. Toimittajilla on paljon sähköpostiviestejä saapuneetkansioissaan, mutta niiden löytämistä sieltä ei pääosin pidetty erityisen hankalana.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia tutkimuksia. Esimiesasemassa olevat toimittajat vastaanottivat enemmän sähköpostia kuin muut toimittajat. Suurimmalla osalla toimittajista ei ollut vaikeuksia löytää haluamiaan paperidokumentteja.