Bundestagswahl 2009 in den Zeitungen Helsingin Sanomat, Aamulehti und Frankfurter Allgemeine Zeitung, Eine vergleichende Textanalyse finnischer und deutscher Berichterstattung
TURPEINEN, PAULA (2011)
TURPEINEN, PAULA
2011
Saksan kieli ja kulttuuri - German Language and Culture
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21139
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21139
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielmani aiheena on Saksan liittopäivävaalien uutisointi Suomessa ja Saksassa. Tutkimusmateriaali koostuu yhteensä 85 Helsingin Sanomien, Aamulehden ja Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehden artikkelista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitä tekstilajeja artikkelit edustavat ja mitä eroja ja yhtäläisyyksiä suomalaisen ja saksalaisen materiaalin välillä on havaittavissa. Tutkielman alussa kerrotaan Saksan liittopäivien eli parlamentin tehtävistä ja liittopäivävaaleista. Tämän jälkeen kerrotaan kontrastiivisen tutkimuksen edellytyksistä. Tutkielman teoreettinen pohja perustuu pääosin Heinz-Helmut Lügerin esittämään lehdistötekstien tekstilajijaotteluun. Tutkielman analyysiosassa suomalaiset ja saksalaiset lehtiartikkelit jaotellaan tekstilajeihin teoriaosassa esitettyjen tekstilajikuvausten perusteella. Luvussa 8.5 esitellään analyysin tulokset. Analyysin perusteella voidaan muun muassa todeta, että saksalaiset ja suomalaiset Saksan liittopäivävaaleja käsittelevät artikkelit jakautuvat pitkälti samassa suhteessa eri tekstilajeihin. Sekä suomalaisessa että saksalaisessa materiaalissa on noin kaksi kertaa enemmän informaatiokeskeisiä artikkeleita verrattuna mielipidekeskeisiin artikkeleihin. Analyysin tuloksissa esitellään myös havaintoja materiaalissa käsitellyistä teemoista. Suomalaisissa artikkeleissa selvästi keskeisin aihe on vaalitulos. Myös saksalaisessa materiaalissa vaalitulos on keskeinen teema, mutta se ei tule yhtä hallitsevana esiin kuin suomalaisessa materiaalissa. Saksalaisissa artikkeleissa tuloksista kerrotaan myös tarkemmin osavaltioiden tasolla, kun taas suomalaisissa artikkeleissa tyydytään kertomaan tuloksista liittovaltion tasolla. Toinen saksalaisessa materiaalissa selkeästi esiin tuleva teema on kiista ylimääräisistä mandaateista, kun taas suomalaisissa artikkeleissa aihetta ei käsitellä ollenkaan.
Analyysissä käytetyt artikkelit löytyvät tutkielman lopusta lähdeluettelon jälkeisestä liite-osiosta.
Avainsanat: tekstianalyysi, sanomalehtiartikkelit, liittopäivävaalit
Analyysissä käytetyt artikkelit löytyvät tutkielman lopusta lähdeluettelon jälkeisestä liite-osiosta.
Avainsanat: tekstianalyysi, sanomalehtiartikkelit, liittopäivävaalit