Taloudelliset ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi peruskouluissa
PAJU, TONI (2011)
2011
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21137
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21137
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen kohteena ovat kunnallishallinnon ohjauskeinot kestävän kehityksen edistämiseksi kouluissa. Erilaiset kestävän kehityksen ohjelmat auttavat kouluja säästämään rahaa muun muassa jätehuoltokustannuksissa, sähkön kulutuksessa, ja veden kulutuksessa. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaisten järjestelyjen avulla koulut voivat saada kestävän kehityksen työllä säästyneet rahat omaan käyttöönsä. Tutkimuksessa hyödynnetään ohjauskeinojen valinnasta tehtyjä teorioita, joita on tähän asti tutkittu lähinnä valtionhallinnon tasolla. Tässä tutkimuksessa tarkastelu keskittyy ohjauskeinojen valintaan kunnallishallinnossa. Tutkimus tehdään osana 4V-hanketta, jonka tavoitteena on edistää ja tukea yhteisöllisyyttä, osallistumista oman elinympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisäämiseen sekä kestävää ja ympäristövastuullista elämäntapaa.
Tutkimus on otteeltaan induktiivinen. Havaintoja tarkastellaan ohjauskeinojen valinnasta tehtyjen teorioiden kautta, ja niistä on koottu yhteen tekijöitä joiden voidaan sanoa vaikuttavan ohjauskeinojen valinnassa. Teoriasta nousevien tekijöiden tarkastelun lisäksi aineistosta etsittiin muita ohjauskeinojen valinnan kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Aineisto kerättiin haastattelemalla rehtoreita, ja virkamiehiä neljästä erikokoisesta kunnasta. Lopuksi tehtiin vertailu ohjauskeinojen valinnasta kuntien välillä. Valitut kunnat olivat Helsinki, Tampere, Riihimäki, ja Vesilahti. Jokaisesta kunnasta valittiin haastattelua varten yhden koulun rehtori, ja kaksi tai kolme virkamiestä. Valitut virkamiehet olivat perusopetuksen ja kiinteistöjä ylläpitävien tahojen kuten teknisen toimen tai tilakeskuksen henkilöstöä. Haastattelut ovat teemahaastatteluja ja niitä kertyi yhteensä 14 kappaletta.
Tutkimustuloksissa tunnistettiin useita ohjauskeinojen valinnasta tehtyjen teorioiden käsittelemiä asioita, joilla on merkitystä ohjauskeinojen valintaan kohdekunnissa. Lisäksi esiin nousi myös tekijöitä, joiden voi katsoa vaikuttavan ohjauskeinojen valintaan erityisesti kunnallishallinnon kannalta. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa niin sanotusti ylemmillä päätöksentekotasoilla tehdyt ohjauskeinovalinnat, ja tarve yksinkertaisiin ohjauskeinovalintoihin.
Lopussa esitetään ehdotukset tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulujen kestävän kehityksen työllä säästämää rahaa voidaan ohjata takaisin kouluille esimerkiksi suorana kompensaationa, ympäristöstipendien kautta, hajauttamalla jätehuoltovastuuta kouluille, tai keskitetyn tulospalkkiojärjestelmän kautta. Kyseisiin ehdotuksiin liittyy kuitenkin haasteita ja niitä käsitellään ehdotusten yhteydessä.
Asiasanat:Ohjauskeinot, Kestävä kehitys
Tutkimus on otteeltaan induktiivinen. Havaintoja tarkastellaan ohjauskeinojen valinnasta tehtyjen teorioiden kautta, ja niistä on koottu yhteen tekijöitä joiden voidaan sanoa vaikuttavan ohjauskeinojen valinnassa. Teoriasta nousevien tekijöiden tarkastelun lisäksi aineistosta etsittiin muita ohjauskeinojen valinnan kannalta merkityksellisiä tekijöitä. Aineisto kerättiin haastattelemalla rehtoreita, ja virkamiehiä neljästä erikokoisesta kunnasta. Lopuksi tehtiin vertailu ohjauskeinojen valinnasta kuntien välillä. Valitut kunnat olivat Helsinki, Tampere, Riihimäki, ja Vesilahti. Jokaisesta kunnasta valittiin haastattelua varten yhden koulun rehtori, ja kaksi tai kolme virkamiestä. Valitut virkamiehet olivat perusopetuksen ja kiinteistöjä ylläpitävien tahojen kuten teknisen toimen tai tilakeskuksen henkilöstöä. Haastattelut ovat teemahaastatteluja ja niitä kertyi yhteensä 14 kappaletta.
Tutkimustuloksissa tunnistettiin useita ohjauskeinojen valinnasta tehtyjen teorioiden käsittelemiä asioita, joilla on merkitystä ohjauskeinojen valintaan kohdekunnissa. Lisäksi esiin nousi myös tekijöitä, joiden voi katsoa vaikuttavan ohjauskeinojen valintaan erityisesti kunnallishallinnon kannalta. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa niin sanotusti ylemmillä päätöksentekotasoilla tehdyt ohjauskeinovalinnat, ja tarve yksinkertaisiin ohjauskeinovalintoihin.
Lopussa esitetään ehdotukset tutkimuksen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulujen kestävän kehityksen työllä säästämää rahaa voidaan ohjata takaisin kouluille esimerkiksi suorana kompensaationa, ympäristöstipendien kautta, hajauttamalla jätehuoltovastuuta kouluille, tai keskitetyn tulospalkkiojärjestelmän kautta. Kyseisiin ehdotuksiin liittyy kuitenkin haasteita ja niitä käsitellään ehdotusten yhteydessä.
Asiasanat:Ohjauskeinot, Kestävä kehitys