Vanhempien saama tuki sosiaaliselta verkostolta odotusaikana sekä hoitohenkilökunnalta lapsivuodeosastolla
OOMMEN, HANNA (2009)
2009
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2009-05-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21136
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21136
Tiivistelmä
Artikkeligradu
Hanna Oommen, Anja Rantanen, Marja Kaunonen, Marja-Terttu Tarkka, Anne H. Salonen. Social support provided to Finnish mothers and fathers by nursing professionals in the postnatal ward. Midwifery, Hyväksytty : 04 October 2010 DOI:10.1016/j.midw.2010.07.008 (In Press Corrected Proof) (http://www.midwiferyjournal.com/inpress)
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa tuen antajat sosiaaliselta tukiverkostolta odotusaikana, arvioida vanhempien saaman sosiaalisen tuen määrää lapsivuodeosastolla, kerätä tietoa siitä, millaista tukea he olisivat toivoneet enemmän odotus- ja lapsivuodeaikana sekä selvittää taustatekijöiden yhteyttä lapsivuodeosastolla saatuun tukeen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin osana lapsiperheiden hyvinvointiin kohdistunutta Urbaani vanhemmuus -hanketta. Tutkimuksessa käytettiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen kehittämän Family Functioning, Health and Social support (FAFHES)- mittarin sosiaalista tukea arvioivaa osiota. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä sosiaalisen tuen antajista odotusaikana sekä tuen eri osa-alueista: emotionaalinen tuki, päätöksenteon tuki ja konkreettinen tuki lapsivuodeosastolla. Avoimia kysymyksiä oli kaksi. Kyselylomakkeet jaettiin vastasyntyneiden lasten vanhemmille N=2600 (n= 1300 isää ja n=1300 äitiä) kahden yliopistosairaalan lapsivuodeosastoilla talven 2006-2007 aikana. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Lomakkeen palautti äideistä 66% (n=863) ja isistä 40% (n=525).
Tulokset osoittivat vanhempien saavan puolisoiltaan eniten tukea odotusaikana. Lapsivuodeosastoilla vanhemmat saivat hoitohenkilökunnalta keskimäärin kohtalaisesti tai vähän sosiaalista tukea. Äidit saivat isiä enemmän kaikkia tuenmuotoja. Isät jotka viettivät sairaalassa aikaa ympäri vuorokauden saivat merkittävästi enemmän sosiaalista tukea kuin ne isät, jotka viettivät osastolla aikaa vain päivisin. Avoimet kysymykset osoittivat vanhempien toivovan lisää kaikkia sosiaalisen tuen muotoja.
Tutkimus osoittaa, että raskaus- sekä lapsivuodeajan hoitotyötä on kehitettävä perhekeskeisempään, kannustavampaan ja voimavaroja vahvistavampaan suuntaan. Hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoihin on myös syytä kiinnittää huomiota.
Avainsanat: perhehoitotyö, sosiaalinen tuki, perinataalinen hoitotyö, vertaileva tutkimus
Hanna Oommen, Anja Rantanen, Marja Kaunonen, Marja-Terttu Tarkka, Anne H. Salonen. Social support provided to Finnish mothers and fathers by nursing professionals in the postnatal ward. Midwifery, Hyväksytty : 04 October 2010 DOI:10.1016/j.midw.2010.07.008 (In Press Corrected Proof) (http://www.midwiferyjournal.com/inpress)
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa tuen antajat sosiaaliselta tukiverkostolta odotusaikana, arvioida vanhempien saaman sosiaalisen tuen määrää lapsivuodeosastolla, kerätä tietoa siitä, millaista tukea he olisivat toivoneet enemmän odotus- ja lapsivuodeaikana sekä selvittää taustatekijöiden yhteyttä lapsivuodeosastolla saatuun tukeen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin osana lapsiperheiden hyvinvointiin kohdistunutta Urbaani vanhemmuus -hanketta. Tutkimuksessa käytettiin Tampereen yliopiston hoitotieteen laitoksen kehittämän Family Functioning, Health and Social support (FAFHES)- mittarin sosiaalista tukea arvioivaa osiota. Kyselylomake sisälsi kysymyksiä sosiaalisen tuen antajista odotusaikana sekä tuen eri osa-alueista: emotionaalinen tuki, päätöksenteon tuki ja konkreettinen tuki lapsivuodeosastolla. Avoimia kysymyksiä oli kaksi. Kyselylomakkeet jaettiin vastasyntyneiden lasten vanhemmille N=2600 (n= 1300 isää ja n=1300 äitiä) kahden yliopistosairaalan lapsivuodeosastoilla talven 2006-2007 aikana. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Lomakkeen palautti äideistä 66% (n=863) ja isistä 40% (n=525).
Tulokset osoittivat vanhempien saavan puolisoiltaan eniten tukea odotusaikana. Lapsivuodeosastoilla vanhemmat saivat hoitohenkilökunnalta keskimäärin kohtalaisesti tai vähän sosiaalista tukea. Äidit saivat isiä enemmän kaikkia tuenmuotoja. Isät jotka viettivät sairaalassa aikaa ympäri vuorokauden saivat merkittävästi enemmän sosiaalista tukea kuin ne isät, jotka viettivät osastolla aikaa vain päivisin. Avoimet kysymykset osoittivat vanhempien toivovan lisää kaikkia sosiaalisen tuen muotoja.
Tutkimus osoittaa, että raskaus- sekä lapsivuodeajan hoitotyötä on kehitettävä perhekeskeisempään, kannustavampaan ja voimavaroja vahvistavampaan suuntaan. Hoitohenkilökunnan vuorovaikutustaitoihin on myös syytä kiinnittää huomiota.
Avainsanat: perhehoitotyö, sosiaalinen tuki, perinataalinen hoitotyö, vertaileva tutkimus