Ensin saunovat miehet, sitten naiset. Tekstin sisäinen kieliopillinen koheesio luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusmateriaaleissa
TOPPOLA, TARU (2011)
2011
Suomen kieli - Finnish Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2011-01-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21129
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21129
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee tekstin sisäistä kieliopillista koheesiota luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien suomen kielen opetusmateriaaleissa. Tekstilingvistinen analyysi keskittyy erityisesti siihen, mitä koheesiokeinoja tarkastelluissa teoksissa on ja miten tulokset vertautuvat yleiskielisiin teksteihin. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan opetusmateriaalien tekstilauseiden piirteitä ja verrataan niitä yleiskieleen.
Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille suunnatusta opetusmateriaalipaketista, kolmesta painetusta oppikirjasta ja yhdestä verkkomateriaalipaketista. Tarkastelun kohteena ovat teosten kaikki yli kolmelauseiset juonelliset tekstit, mutta dialogi on sen poikkeavan luonteen vuoksi pyritty jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Koheesiokeinojen luokittelu pohjautuu suurelta osin Hallidayn ja Hasanin (1990) jaotteluun, mutta sitä täydennetään tarvittaessa erityisesti suomen kieleen keskittyvin teorioin.
Tekstit ovat melko päälausepainotteisia ja useimmiten virkkeet ovat yksi- tai kaksilauseisia. Virkkeiden sana- ja lausemäärät korreloivat aineistossa selkeästi, sillä sanamäärä lauseessa on sitä pienempi, mitä useampia lauseita virkkeessä on. Tulokset osoittavat, että aineisto sisältää melko monipuolisesti tekstin sisäisiä kieliopillisia koheesiokeinoja. Tavallisimmat koheesiokeinot aineistossa olivat yleiskielessäkin useimmin käytetyt persoonapronominit, additiiviset kytkennät ja nominaaliset ellipsit. Kaiken kaikkiaan koheesiokeinoja oli huomattavasti vähemmän lausetta kohden kuin yleiskielessä. Tyypillisimpiä kytkentöjä aineistossa on runsaasti, mutta harvinaisempia kytkentöjä on selkeästi vähemmän kuin vertailuaineistoissa.
Asiasanat:koheesio, luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset maahanmuuttajat, maahanmuuttajaopetus, suomen kielen opetusmateriaali, oppikirjakieli
Tutkimuksen aineisto koostuu neljästä luku- ja kirjoitustaidottomille aikuisille suunnatusta opetusmateriaalipaketista, kolmesta painetusta oppikirjasta ja yhdestä verkkomateriaalipaketista. Tarkastelun kohteena ovat teosten kaikki yli kolmelauseiset juonelliset tekstit, mutta dialogi on sen poikkeavan luonteen vuoksi pyritty jättämään tutkimuksen ulkopuolelle. Koheesiokeinojen luokittelu pohjautuu suurelta osin Hallidayn ja Hasanin (1990) jaotteluun, mutta sitä täydennetään tarvittaessa erityisesti suomen kieleen keskittyvin teorioin.
Tekstit ovat melko päälausepainotteisia ja useimmiten virkkeet ovat yksi- tai kaksilauseisia. Virkkeiden sana- ja lausemäärät korreloivat aineistossa selkeästi, sillä sanamäärä lauseessa on sitä pienempi, mitä useampia lauseita virkkeessä on. Tulokset osoittavat, että aineisto sisältää melko monipuolisesti tekstin sisäisiä kieliopillisia koheesiokeinoja. Tavallisimmat koheesiokeinot aineistossa olivat yleiskielessäkin useimmin käytetyt persoonapronominit, additiiviset kytkennät ja nominaaliset ellipsit. Kaiken kaikkiaan koheesiokeinoja oli huomattavasti vähemmän lausetta kohden kuin yleiskielessä. Tyypillisimpiä kytkentöjä aineistossa on runsaasti, mutta harvinaisempia kytkentöjä on selkeästi vähemmän kuin vertailuaineistoissa.
Asiasanat:koheesio, luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset maahanmuuttajat, maahanmuuttajaopetus, suomen kielen opetusmateriaali, oppikirjakieli