Maahanmuuttajapoikien emotionaalinen integraatio - Etnografia monikulttuurisesta nuorisotilasta
JOENSUU, PETRA (2010)
2010
Sosiaalityö - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21106
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21106
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani on etnografinen tutkimus maahanmuuttajapojille suunnatusta monikulttuurisesta nuorisotilasta Kerhosta. Tutkimukseni käsittelee murrosikäisinä Suomeen muuttaneiden pakolaistaustaisten poikien emotionaalista integraatiota. Maahanmuuttajanuorten integraatiota tarkastellaan usein koulutuksen ja työn näkökulmasta, vaikka sosiaaliset ja emotionaaliset suhteet ovat erityisesti nuorten mielestä tärkeitä. Etsin työssäni vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mihin ryhmiin ja yhteisöihin pojat tuntevat kuuluvansa? Miten pojat rakentavat erontekoa ”meidän” ja ”muiden” välille?
Etnografia on tutkimukseni metodologisia valintoja ohjannut periaate. Tutkittavat ovat 12–25-vuotiaita (suurin osa on 14–23-vuotiaita) poikia ja nuoria miehiä, jotka ovat asuneet Suomessa 0-11 vuotta (suurin osa on asunut Suomessa 0-5 vuotta). Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin kautta kerätyistä havaintomuistiinpanoista sekä kolmestatoista teemahaastattelusta. Viisi haastatteluista olen tehnyt itse ja kahdeksan haastatteluista on tutkimani nuorisotilan työntekijöiden tekemiä. Olen analysoinut aineistoni soveltamalla väljästi grounded -teoriaa.
Tutkittavat tuntevat kuuluvansa kaveripiirinsä, Kerhoon, perheeseensä ja omaan etniseen ryhmäänsä. Kuulumisen ja kuulumattomuuden tunteet eri ryhmiin ja yhteisöihin kuitenkin vaihtelevat sosiaalisten tilanteiden mukaan. Pojat joutuvat neuvottelemaan kaikkien mainittujen ryhmien jäsenyydestä uudelleen maahanmuuton yhteydessä. Uusien ystävyyssuhteiden muodostaminen Suomessa nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi kuulumisen tunteen kannalta. Joidenkin ryhmien jäseneksi pääseminen on erityisen vaikeaa, esimerkiksi suhteessa ”suomalaisiin” pojat tuntevat olevansa ”ulkomaalaisia” puhetavan vuoksi, joka sulkee ulkonäöltään ja kielitaidoltaan erilaiset suomalaisuuden piiristä. Kerhon toimintaan osallistuvat pojat eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan erottelua esiintyy eri etnisten ryhmien välillä ja oman etnisen ryhmän sisällä.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttotyötä tekevien viranomaisten ja järjestöjen tulisi edistää maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä rakentaviin yhteisöihin, jotka parhaimmillaan edistävät kiinnittymistä uuteen yhteiskuntaan.
Avainsanat: etnografia, emotionaalinen integraatio, maahanmuuttajapojat, nuorisotyö, ystävät
Etnografia on tutkimukseni metodologisia valintoja ohjannut periaate. Tutkittavat ovat 12–25-vuotiaita (suurin osa on 14–23-vuotiaita) poikia ja nuoria miehiä, jotka ovat asuneet Suomessa 0-11 vuotta (suurin osa on asunut Suomessa 0-5 vuotta). Tutkimukseni empiirinen aineisto koostuu osallistuvan havainnoinnin kautta kerätyistä havaintomuistiinpanoista sekä kolmestatoista teemahaastattelusta. Viisi haastatteluista olen tehnyt itse ja kahdeksan haastatteluista on tutkimani nuorisotilan työntekijöiden tekemiä. Olen analysoinut aineistoni soveltamalla väljästi grounded -teoriaa.
Tutkittavat tuntevat kuuluvansa kaveripiirinsä, Kerhoon, perheeseensä ja omaan etniseen ryhmäänsä. Kuulumisen ja kuulumattomuuden tunteet eri ryhmiin ja yhteisöihin kuitenkin vaihtelevat sosiaalisten tilanteiden mukaan. Pojat joutuvat neuvottelemaan kaikkien mainittujen ryhmien jäsenyydestä uudelleen maahanmuuton yhteydessä. Uusien ystävyyssuhteiden muodostaminen Suomessa nousee yhdeksi keskeisimmäksi tekijäksi kuulumisen tunteen kannalta. Joidenkin ryhmien jäseneksi pääseminen on erityisen vaikeaa, esimerkiksi suhteessa ”suomalaisiin” pojat tuntevat olevansa ”ulkomaalaisia” puhetavan vuoksi, joka sulkee ulkonäöltään ja kielitaidoltaan erilaiset suomalaisuuden piiristä. Kerhon toimintaan osallistuvat pojat eivät ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan erottelua esiintyy eri etnisten ryhmien välillä ja oman etnisen ryhmän sisällä.
Tutkimustulosten perusteella maahanmuuttotyötä tekevien viranomaisten ja järjestöjen tulisi edistää maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä rakentaviin yhteisöihin, jotka parhaimmillaan edistävät kiinnittymistä uuteen yhteiskuntaan.
Avainsanat: etnografia, emotionaalinen integraatio, maahanmuuttajapojat, nuorisotyö, ystävät