"Se onkin kerto, no se on kuus" Tarkkaavaisuuden vaikeudet matematiikan oppimisessa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, miten tarkkaavaisuuden vaikeudet ilmenevät matematiikan oppimisessa sekä minkälainen opetus ja tuki edistävät matematiikan oppimista oppilaalla, jolla on tarkkaavaisuuden vaikeuksia. Tutkimuksessa selvitettiin, miten tarkkaavaisuuden vaikeudet näyttäytyvät oppilaalla yleensä ja miten ne ilmenevät juuri matematiikan oppimisessa. Lisäksi tarkasteltiin, millä matematiikan osa-alueilla tarkkaavaisuusvaikeuksisella oppilaalla esiintyy pulmia sekä minkälaisia tukitoimia tarvitaan niin tarkkaavaisuuden kuin matematiikan oppimisen tueksi.

Tutkimus toteutettiin hermeneuttis-fenomenologisella tutkimusotteella haastattelemalla teemahaastattelua käyttäen kahta luokanopettajaa, kahta laaja-alaista erityisopettajaa, kolmea erityisluokanopettajaa sekä asiantuntijana koulupsykologia. Kaikilla haastateltavilla oli kokemusta tarkkaavaisuusvaikeuksisten sekä tarkkaavaisuus- ja matematiikkavaikeuksisten oppilaiden opettamisesta tai heidän kanssaan työskentelystä. Kaikki haastattelut olivat yksilöhaastatteluja, jotka toteutettiin keväällä 2010 neljässä tamperelaisessa alakoulussa ja kahdessa yläkoulussa. Tutkimuksessa haastateltavien vastauksista pyrittiin löytämään heidän ilmiölle antamiaan merkityksiä ja tulkitsemaan niitä.

Haastatteluista nousi selkeästi esille, että tarkkaavaisuusvaikeuksinen oppilas on motorisesti levoton ja oppilaan keskittyminen työskentelyyn herpaantuu. Tällainen oppilas on impulsiivinen, hän häiriintyy ulkopuolisista ärsykkeistä, hänen on vaikea kuunnella ohjeita ja odottaa omaa vuoroaan. Levottoman, tarkkaamattoman ja vetäytyvän, tarkkaamattoman oppilaan problematiikka ilmenee eri tavoin. Vilkas oppilas häiritsee herkästi muita eikä hän jaksa keskittyä pitkäjänteisesti työskentelemään. Vetäytyvä oppilas puolestaan vaipuu omiin ajatuksiinsa ja työskentelee hitaasti, mutta ei häiritse muita. Tarkkaavaisuuden vaikeudet vaikuttavat olennaisesti myös oman toiminnan ohjaamiseen ja oppimiseen. Keskeisinä tukitoimina tarkkaavaisuuden pulmiin korostuivat koulussa säännöllisten päivärutiinien ja struktuurien käyttäminen, selkeät ohjeet, positiivisen palautteen antaminen sekä palkkiojärjestelmäsysteemi unohtamatta yhteistyötä kodin kanssa.

Tarkkaavaisuuden vaikeuksilla ja matematiikan oppimisella on selkeä yhteys. Opettajat ja koulupsykologi korostivat, että tarkkaavaisuuden vaikeudet hankaloittavat matematiikan oppimista, sillä ne vaikuttavat oppilaan keskittymiseen, oman toiminnan ohjaamiseen, matemaattiseen ajatteluun ja oppimiseen matematiikan osa-alueilla. Ongelmakohdiksi osa-alueilla nousivat pulmat lukujonotaidoissa, peruslaskutaidoissa, visuaalis-spatiaalisessa hahmottamisessa, sanallisissa tehtävissä sekä ongelmanratkaisutehtävissä. Luetunymmärtämisen vaikeudella on yhteys sanallisten tehtävien sekä ongelmanratkaisutehtävien tekemiseen tarkkaavaisuusvaikeuksisella oppilaalla. Matematiikan oppimisen tukitoimiksi tarkkaavaisuusvaikeuksisella oppilaalla nousivat keskeisesti erilaisten apuvälineiden käyttäminen, joiden avulla voidaan tukea oppilaan matemaattista ajattelua, keskittymistä ja oman toiminnan ohjausta. Konkreettinen, selkeä opetus, tehtävien pilkkominen osiin sekä eri aistikanavien, visuaalisen, auditiivisen ja kinesteettisen, käyttö oppimisen tukena nähtiin merkityksellisiksi. Matematiikan oppimisen kuten myös tarkkaavaisuuden tukena voidaan käyttää samoja tukitoimia. Selkeät ohjeet, struktuurit ja rutiinit työskentelyssä, positiivisen palautteen antaminen sekä yhteistyö kodin kanssa tukevat matematiikan oppimista.

Asiasanat:Matematiikka, matematiikan oppiminen, tarkkaavaisuuden vaikeudet, tukitoimet