Pelon ja ymmärryksen rajat. Tajunnankuvaus kolmessa H.P. Lovecraftin novellissa
RANTALAINEN, HEIKKI (2010)
RANTALAINEN, HEIKKI
2010
Yleinen kirjallisuustiede - Comparative Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21092
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21092
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään tajunnankuvausta H.P. Lovecraftin ensimmäisen persoonan kerronnan kauhunovelleissa. Tarkastelun kohteena ovat kolme novellia: The Shadow Over Innsmouth (1925), Pickman’s Model (1927) ja The Music of Erich Zann (1922). Tutkielma nojaa tarkastelussaan pääasiassa kertomusteoreettisiin malleihin, joista hyödynnetään sekä klassisia että uudempia, kognitiivisia narratologisia tutkimuksia. Lovecraftin ensimmäisen persoonan kauhunovellien kertojia tarkastellaan toimijoina, joilla on toistuvasti ristiriitaisia ja muuttuvia ominaisuuksia kertomusten eri vaiheissa. Oleellista on henkilöhahmojen kerronnan edetessä muuttuva suhtautuminen koettuihin tapahtumiin, edelliseen sidoksissa oleva ilmaisutapa ja kauhun kokemuksen jäsentäminen suhteessa menneisyyteen ja nykyhetkeen.
Tutkielmassa kauhun tematiikkaa lähestytään ennen kaikkea sen kerrontateknisten ilmentymien kautta tutkimalla mm. tapoja fokalisoida kerrontaa. Kauhun ja järkytyksen kokemusta sekä Lovecraftin töissä ilmeneviä teemoja heijastetaan tämän lisäksi jossain määrin myös traumakirjallisuuden teoreettisen perinteen kautta. Valittuja kohdetekstejä käytetään tutkielman aikana vertailevasti kiinnittäen huomiota niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin tarpeellisissa konteksteissa.
Keskeistä tutkielmassa on henkilöhahmojen tajunnoissa paikannettavissa olevien epäjohdonmukaisuuksien ja murtumakohtien analyysi. Tämän vuoksi huomiota kiinnitetään myös kerronnassa ilmeneviin erityyppisiin kerronnallisen epäluotettavuuden mahdollisuuksiin. Tutkielmassa tuodaan esille myös Lovecraftin henkilöhahmojen ajoittainen vaikeatulkintaisuus ja moniselitteinen luonne tekstuaalisina rakennelmina. Huomiota kiinnitetään myös henkilöhahmojen tiedollisiin rajoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Koko työn läpäisevänä elementtinä tutkielmassa käsitellään Lovecraftin töiden maailmankuvaa, ihmisen paikkaa tällaisessa universumissa ja henkilöhahmojen luonnetta juuri näiden käsitteiden ilmentäjinä.
Asiasanat:H.P. Lovecraft, kauhukirjallisuus, narratologia, trauma, tajunnankuvaus, epäluotettavuus, henkilöhahmo, käsittämättömyys
Tutkielmassa kauhun tematiikkaa lähestytään ennen kaikkea sen kerrontateknisten ilmentymien kautta tutkimalla mm. tapoja fokalisoida kerrontaa. Kauhun ja järkytyksen kokemusta sekä Lovecraftin töissä ilmeneviä teemoja heijastetaan tämän lisäksi jossain määrin myös traumakirjallisuuden teoreettisen perinteen kautta. Valittuja kohdetekstejä käytetään tutkielman aikana vertailevasti kiinnittäen huomiota niiden yhtäläisyyksiin ja eroihin tarpeellisissa konteksteissa.
Keskeistä tutkielmassa on henkilöhahmojen tajunnoissa paikannettavissa olevien epäjohdonmukaisuuksien ja murtumakohtien analyysi. Tämän vuoksi huomiota kiinnitetään myös kerronnassa ilmeneviin erityyppisiin kerronnallisen epäluotettavuuden mahdollisuuksiin. Tutkielmassa tuodaan esille myös Lovecraftin henkilöhahmojen ajoittainen vaikeatulkintaisuus ja moniselitteinen luonne tekstuaalisina rakennelmina. Huomiota kiinnitetään myös henkilöhahmojen tiedollisiin rajoitteisiin ja mahdollisuuksiin. Koko työn läpäisevänä elementtinä tutkielmassa käsitellään Lovecraftin töiden maailmankuvaa, ihmisen paikkaa tällaisessa universumissa ja henkilöhahmojen luonnetta juuri näiden käsitteiden ilmentäjinä.
Asiasanat:H.P. Lovecraft, kauhukirjallisuus, narratologia, trauma, tajunnankuvaus, epäluotettavuus, henkilöhahmo, käsittämättömyys