Muuttuva suvereenius? Suvereniteettikuvat ja niiden muutokset Serbian ja Georgian sisäisiä konflikteja käsittelevässä julkisessa diplomatiassa vuosina 2005-2010

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tarkastelee poliittisessa diskurssissa muodostuvia suvereniteettikäsityksiä muutoksen näkökulmasta. Tutkittavina tapauksina ovat Serbian ja Georgian valtiot, jotka kumpikin käyvät sisäistä konfliktia niistä itsenäistymään pyrkivien alueiden, Kosovon ja Abhasian, kanssa. Oletuksena tutkielmassa on, että valtioiden rakentamissa suvereniteettikuvissa ilmenee muutoksia, jotka ainakin osittain johtuvat niiden sisäistä suvereeniutta kyseenalaistavista konflikteista.

Tutkielma nojaa metodologisesti sosiaaliseen konstruktivismiin, minkä seurauksena suvereenius ymmärretään työssä kielellisen kanssakäymisen ja sosiaalisen ympäristön kautta rakentuvana. Tutkielman teoreettisen osuuden muodostaa keskustelu suvereeniudesta. Käsittelen suvereeniuden ymmärtämisen tapoja siirtyen perinteisestä valtiosuvereeniudesta ja sitä rakentavista elementeistä viimeaikaisen tutkimuskirjallisuuden esittämiin näkemyksiin muuttuvasta suvereeniudesta. Pohdin myös valtiosuvereeniuden suhdetta sitä rajoittaviin tekijöihin kuten valtionsisäisiin konflikteihin, kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteeseen ja kansainvälisiin ihmisoikeusnormeihin. Teoriaosuuden toisen osion muodostaa keskustelu julkisesta diplomatiasta, joka edustaa tutkielmassani ensisijaisesti kanavaa, jonka kautta tarkasteltavat valtiot ilmentävät ylläpitämiään suvereniteettikäsityksiä ulkovalloille, ja toisaalta myös uusintavat suvereeniuttaan saamiensa vastareaktioiden myötä.

Metodina työssä toimii diskurssianalyysi, jossa yhdistyy ominaisuuksia sekä perinteisestä diskurssianalyysistä että Norman Fairlough’n kolmitasoisesta kriittisestä diskurssianalyysistä. Siinä keskeisiksi nousevat paitsi aineiston esittämät diskurssit, myös niiden muodostamat yhteiskunnalliset representaatiot. Tutkimusaineistoni koostuu Serbian ja Georgian poliittisten johtohahmojen vuosina 2005–2010 pitämistä ulkovalloille suunnatuista Kosovon ja Abhasian konflikteja käsittelevistä puheista. Aineisto on keskitetty siten, että sen pohjalta voidaan tarkastella erityisesti vuoden 2008 eskaloitumisvaiheen suvereniteettikäsityksissä aiheuttamia mahdollisia muutoksia.

Tutkielmassa käy ilmi, että suvereniteettikuvat tutkituissa valtioissa ovat muuttumassa kohti kollektiivisempaa suvereeniutta. Vastuun valtionsisäisten ongelmien ratkaisusta nähdään aineistossa olevan ensisijaisesti kansainvälisen yhteisön harteilla. Tutkimus osoittaa, että muutos perinteisestä kollektiiviseen suvereeniuteen on ainakin osittain riippuvainen sisäisten konfliktien kehityksestä ja ulkovaltojen suhtautumisesta niihin. Tutkielman pohjalta voidaan myös päätellä, että valtiosuvereenius määrittyy tänä päivänä pitkälti muista tekijöistä kuin perinteisestä voimankäytöstä ja kyvystä hoitaa itse sisäiset asiansa. Tutkielman pohjalta näyttäisi lisäksi siltä, että perinteinen käsitys suvereeniudesta ei riitä vastaamaan itsenäistymään pyrkivien alueiden valtioille muodostamaan uhkakuvaan, vaan suvereniteettikeskustelu kaipaa uudistumista vastatakseen näihin haasteisiin.