Complementation of the Verb Aspire from the 18th Century to the Present Day
TUOHIMÄKI, PETRI (2010)
TUOHIMÄKI, PETRI
2010
Englantilainen filologia - English Philology
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21086
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21086
Tiivistelmä
Tässä pro gradu –tutkielmassa tarkasteltiin englannin kielen verbin aspire komplementaatiota diakronisesti aikavälillä 1710-1993. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli kartoittaa verbin ja sen yhteydessä esiintyneiden komplementtirakenteiden ominaisuuksia sekä verbin komplementaatiossa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia, ja arvioida tuloksia englannin kielen komplementaatiojärjestelmässä 1600-luvulta lähtien nykypäivään saakka vaikuttaneen laaja-alaisen muutosprosessin (The Great Complement Shift) näkökulmasta.
Aineisto kerättiin kolmesta korpustietokannasta. Historiallinen tutkimusmateriaali (1710-1920) koostui CLMETEV-korpuksesta (The Corpus of Late Modern English Texts, Extended Version) ja Oxford English Dictionary –sanakirjan sähköisestä lähdetietokannasta (tässä tutkimuksessa OEDQ) kerätyistä näytteistä, ja nykyenglantia koskeva aineisto saatiin BNC-korpuksesta (The British National Corpus).
Tutkimuksen päätavoitteen kannalta tärkeimpänä havaintona voitaneen pitää sitä, että verbin historiassa yleisin - ja käytännössä ainoa - lausekkeellinen komplementti, to-infinitiivi, näyttäisi saaneen rinnalleen The Great Complement Shift –ilmiön mukaisesti gerundiaalisen to –ing –komplementin 1800-luvun loppupuolella. Komplementti on kuitenkin erittäin harvinainen, ja historiallisen aineiston verrattaisen suppeuden takia on vaikea sanoa, onko se mahdollisesti esiintynyt verbin yhteydessä jo aikaisemminkin.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että 1900-luvun lopulle tultaessa suurin osa verbin Oxford English Dictionary:ssa mainituista merkityksistä on joko jäänyt tai jäämässä pois käytöstä.
Asiasanat:komplementaatio, korpuslingvistiikka
Aineisto kerättiin kolmesta korpustietokannasta. Historiallinen tutkimusmateriaali (1710-1920) koostui CLMETEV-korpuksesta (The Corpus of Late Modern English Texts, Extended Version) ja Oxford English Dictionary –sanakirjan sähköisestä lähdetietokannasta (tässä tutkimuksessa OEDQ) kerätyistä näytteistä, ja nykyenglantia koskeva aineisto saatiin BNC-korpuksesta (The British National Corpus).
Tutkimuksen päätavoitteen kannalta tärkeimpänä havaintona voitaneen pitää sitä, että verbin historiassa yleisin - ja käytännössä ainoa - lausekkeellinen komplementti, to-infinitiivi, näyttäisi saaneen rinnalleen The Great Complement Shift –ilmiön mukaisesti gerundiaalisen to –ing –komplementin 1800-luvun loppupuolella. Komplementti on kuitenkin erittäin harvinainen, ja historiallisen aineiston verrattaisen suppeuden takia on vaikea sanoa, onko se mahdollisesti esiintynyt verbin yhteydessä jo aikaisemminkin.
Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että 1900-luvun lopulle tultaessa suurin osa verbin Oxford English Dictionary:ssa mainituista merkityksistä on joko jäänyt tai jäämässä pois käytöstä.
Asiasanat:komplementaatio, korpuslingvistiikka