À la recherche de la langue étrangère - Étude sur les conceptions de l'apprentissage de la langue étrangère et de la langue
BLOMQVIST, ELINA (2010)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
BLOMQVIST, ELINA
2010
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-20Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani Vierasta kieltä etsimässä tarkastelee käsityksiä kielestä, kielitaidosta, vieraasta kielestä ja vieraiden kielten oppimisesta. Tarkoituksena ei ole määritellä sitä, mitä kieli tai sen oppiminen on, vaan hahmottaa ja kuvailla erilaisia lähestymistapoja. Tarkemmin työ keskittyy vieraiden kielten oppijoiden käsityksiin, joita on tutkittu 1980-luvulta lähtien. Alustavasti on raportoitu, että etenkin nuorten oppijoiden käsitykset näyttäisivät kuvastavan perinteistä tapaa oppia kieltä lukemalla. Tällöin vieras kieli liittyy ensisijaisesti kirjalliseen muotoon, ja vieras kieli koetaan sääntönä johon tulee pyrkiä. Oppijoiden käsityksiin liittyvä tutkimus on vasta alussa, eikä ole selvää kuinka käsitykset muuttuvat, ja kuinka ne kielten oppimiseen vaikuttavat.
Tässä työssä käytetään fenomenografista lähestymistapaa, jossa käsitykset nähdään tapana kokea ja kuvailla tietty ilmiö. Fenomenografia on kiinnostunut erilaisista käsityksistä yleisten sijaan, mutta ei kuitenkaan keskity erityisesti yksittäisten henkilöiden käsityksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda kokonaiskuva erään vierasta kieltä yliopistoon opiskelemaan pyrkivän ryhmän käsityksistä, joita tarkastellaan kielitieteellisten ja didaktisten käsitysten valossa. Tutkielman aineisto kerättiin kyselyllä, joka jaettiin pyrkijöille kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pääsykokeen yhteydessä. Aineisto koostuu 49 pyrkijän vastauksista.
Pyrkijöiden tavoissa kuvailla kielitaitoa, kielenoppimista ja kieltä on toistuvia piirteitä, mutta myös eroja. Yleisesti kielitaito nähdään kykynä kommunikoida vieraalla kielellä, ja kieli ennen kaikkea viestintävälineenä. Vieraan kielen oppiminen liitetään myös selkeästi vieraan kulttuurin oppimiseen. Koulussa kieliä opiskelleet vastaajat kuvaavat vieraan kielen useammin rakenteina, sanoina ja sääntöinä kuin ulkomailla asuen kielitaitonsa hankkineet. Joissakin vastauksissa kielen rakenteen ja kielen käytön välinen suhde vaikuttaa ristiriitaiselta: kielioppi koetaan irralliseksi kielen käytöstä. Vieraiden kielten didaktiikan uusimpien suuntausten, kulttuurienvälisen oppimisen ja kokonaisvaltaisen kielikasvatuksen tavoitteet näkyvät ennen kaikkea niiden pyrkijöiden käsityksissä, jotka ovat oppineet kielen kohdemaassa. Tällöin tuodaan esiin vieraan kielen oppimisen merkitys erilaisuuden kohtaamisessa sekä oman maailmankuvan ja identiteetin rakentumisessa.
On selvää, että pelkän kyselyn avulla oppijoiden käsityksiä on mahdotonta analysoida kovin syvällisesti. Tämä tutkielma toimii ennemmin suuntaa antavana johdatuksena aiheeseen kuin vastauksia antavana tutkimuksena. Todettakoon lopuksi, että erilaisten kieli- ja kielenoppimiskäsitysten tiedostaminen sekä erilaisista näkemyksistä keskusteleminen voisi hyödyttää kieliopintoja sekä kouluissa että yliopistossa.
Asiasanat:fenomenografia, kielet, kielitaito, käsitykset, oppiminen, vieraat kielet
Tässä työssä käytetään fenomenografista lähestymistapaa, jossa käsitykset nähdään tapana kokea ja kuvailla tietty ilmiö. Fenomenografia on kiinnostunut erilaisista käsityksistä yleisten sijaan, mutta ei kuitenkaan keskity erityisesti yksittäisten henkilöiden käsityksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on luoda kokonaiskuva erään vierasta kieltä yliopistoon opiskelemaan pyrkivän ryhmän käsityksistä, joita tarkastellaan kielitieteellisten ja didaktisten käsitysten valossa. Tutkielman aineisto kerättiin kyselyllä, joka jaettiin pyrkijöille kieli- ja käännöstieteiden laitoksen pääsykokeen yhteydessä. Aineisto koostuu 49 pyrkijän vastauksista.
Pyrkijöiden tavoissa kuvailla kielitaitoa, kielenoppimista ja kieltä on toistuvia piirteitä, mutta myös eroja. Yleisesti kielitaito nähdään kykynä kommunikoida vieraalla kielellä, ja kieli ennen kaikkea viestintävälineenä. Vieraan kielen oppiminen liitetään myös selkeästi vieraan kulttuurin oppimiseen. Koulussa kieliä opiskelleet vastaajat kuvaavat vieraan kielen useammin rakenteina, sanoina ja sääntöinä kuin ulkomailla asuen kielitaitonsa hankkineet. Joissakin vastauksissa kielen rakenteen ja kielen käytön välinen suhde vaikuttaa ristiriitaiselta: kielioppi koetaan irralliseksi kielen käytöstä. Vieraiden kielten didaktiikan uusimpien suuntausten, kulttuurienvälisen oppimisen ja kokonaisvaltaisen kielikasvatuksen tavoitteet näkyvät ennen kaikkea niiden pyrkijöiden käsityksissä, jotka ovat oppineet kielen kohdemaassa. Tällöin tuodaan esiin vieraan kielen oppimisen merkitys erilaisuuden kohtaamisessa sekä oman maailmankuvan ja identiteetin rakentumisessa.
On selvää, että pelkän kyselyn avulla oppijoiden käsityksiä on mahdotonta analysoida kovin syvällisesti. Tämä tutkielma toimii ennemmin suuntaa antavana johdatuksena aiheeseen kuin vastauksia antavana tutkimuksena. Todettakoon lopuksi, että erilaisten kieli- ja kielenoppimiskäsitysten tiedostaminen sekä erilaisista näkemyksistä keskusteleminen voisi hyödyttää kieliopintoja sekä kouluissa että yliopistossa.
Asiasanat:fenomenografia, kielet, kielitaito, käsitykset, oppiminen, vieraat kielet