MANGASTA MASSAMURHAAN - KOULUTUKSESTA KOULUSURMAAN. Japani suomalaisessa ja Suomi japanilaisessa sanomalehdessä
KANTOLA, KAROLIINA (2010)
2010
Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21078
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21078
Tiivistelmä
Pro gradu -työssäni vertailen sitä, mitä suomalainen sanomalehti uutisoi Japanista ja mitä japanilainen sanomalehti uutisoi Suomesta. Tutkimuskysymykseni on, mitä maan ulkomaanuutisointi kertoo uutisoivasta maasta itsestään. Aineistonani on suomalaisen Helsingin Sanomien Japani-aiheiset sekä japanilaisen Asahi Shimbunin Suomi-aiheiset artikkelit vuodelta 2008. Työssäni vertailen myös tutkimusmaiden sanomalehtikulttuuria ja esittelen tarkemmin japanilaista mediaa sekä maan suljettua lehdistöjärjestelmää.
Tutkimuksessani käy ilmi, että Asahi Shimbun uutisoi Suomesta yksipuolisemmin kuin Helsingin Sanomat Japanista. Asahi Shimbun uutisoi eniten Suomen koulutukseen liittyvistä asioista sekä Martti Ahtisaaren Nobel-voitosta. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi eniten Japanin taloudesta, Japanin populaarikulttuurista, erikoisista tapahtumista Maailman ihmiset -palstalla ja Japanin suhteista muihin maihin. Asahi Shimbunissa ulkomaanuutiset ovat usein sidottuna kotimaan asioihin, ja toisinaan uutisteksteissä toimittaja kertoo mielipiteitään sekä faktaa vuorotellen. Asahi Shimbunilla on tapana osoittaa Suomen paremmuus Japaniin verrattuna erilaisissa yhteiskunnallisissa asioissa, kuten koulutuksessa ja itsemurhien ehkäisemisessä. Helsingin Sanomat taas korostaa Japanin suuruutta talousmaana ja tekee sen erilaisten metaforien avulla. Lisäksi lehti esittää Japanin usein hassujen ihmisten, outojen keksintöjen ja muuten erikoisen (populaari)kulttuurin maana. Ongelmista kertoessaan Helsingin Sanomat nostaa kotimaan ulkomaata parempaan valoon.
Sisällönanalyysiosiossa jaottelen sanomalehtien artikkelit aihepiirin, myönteisten, neutraalien sekä kielteisten aiheiden mukaan ja tarkastelen artikkeleiden kuvia, toimijoita sekä lähteitä. Toisessa osiossa käytän metodinani kehysanalyysiä. Kehysanalyysillä tutkitaan muun muassa sitä, miten journalistiset tekstit tekevät uudet tai vaikeat asiat lukijalle ymmärrettävämmäksi. Aineistoni artikkeleissa on nähtävissä yhteensä kuusi kehystä: kritiikin, talouden, eksotiikan, yhteisten ongelmien, muiden maiden suhteiden ja politiikan kehykset. Analyysimallillani osoitan, että aineistoni perusteella Japanissa ulkomaanjournalismiin vaikuttavat eniten oman yhteiskunnan asiat, kun taas Suomessa ulkomaanjournalismiin vaikuttaa eniten talous. Ulkomaanuutisointi tarjoaa keinon tuoda oman maan huonoja puolia esille, käsitellä yhteiskunnallisia asioita, jotka koskettavat jollakin tavalla myös omaa maata ja esittää ulkomaasta erikoisia tapahtumia, jotka eivät voisi ehkä tapahtua omassa maassa.
Asiasanat:Asahi Shimbun, Helsingin Sanomat, kehysanalyysi, kisha-klubi, ulkomaanuutisointi
Tutkimuksessani käy ilmi, että Asahi Shimbun uutisoi Suomesta yksipuolisemmin kuin Helsingin Sanomat Japanista. Asahi Shimbun uutisoi eniten Suomen koulutukseen liittyvistä asioista sekä Martti Ahtisaaren Nobel-voitosta. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi eniten Japanin taloudesta, Japanin populaarikulttuurista, erikoisista tapahtumista Maailman ihmiset -palstalla ja Japanin suhteista muihin maihin. Asahi Shimbunissa ulkomaanuutiset ovat usein sidottuna kotimaan asioihin, ja toisinaan uutisteksteissä toimittaja kertoo mielipiteitään sekä faktaa vuorotellen. Asahi Shimbunilla on tapana osoittaa Suomen paremmuus Japaniin verrattuna erilaisissa yhteiskunnallisissa asioissa, kuten koulutuksessa ja itsemurhien ehkäisemisessä. Helsingin Sanomat taas korostaa Japanin suuruutta talousmaana ja tekee sen erilaisten metaforien avulla. Lisäksi lehti esittää Japanin usein hassujen ihmisten, outojen keksintöjen ja muuten erikoisen (populaari)kulttuurin maana. Ongelmista kertoessaan Helsingin Sanomat nostaa kotimaan ulkomaata parempaan valoon.
Sisällönanalyysiosiossa jaottelen sanomalehtien artikkelit aihepiirin, myönteisten, neutraalien sekä kielteisten aiheiden mukaan ja tarkastelen artikkeleiden kuvia, toimijoita sekä lähteitä. Toisessa osiossa käytän metodinani kehysanalyysiä. Kehysanalyysillä tutkitaan muun muassa sitä, miten journalistiset tekstit tekevät uudet tai vaikeat asiat lukijalle ymmärrettävämmäksi. Aineistoni artikkeleissa on nähtävissä yhteensä kuusi kehystä: kritiikin, talouden, eksotiikan, yhteisten ongelmien, muiden maiden suhteiden ja politiikan kehykset. Analyysimallillani osoitan, että aineistoni perusteella Japanissa ulkomaanjournalismiin vaikuttavat eniten oman yhteiskunnan asiat, kun taas Suomessa ulkomaanjournalismiin vaikuttaa eniten talous. Ulkomaanuutisointi tarjoaa keinon tuoda oman maan huonoja puolia esille, käsitellä yhteiskunnallisia asioita, jotka koskettavat jollakin tavalla myös omaa maata ja esittää ulkomaasta erikoisia tapahtumia, jotka eivät voisi ehkä tapahtua omassa maassa.
Asiasanat:Asahi Shimbun, Helsingin Sanomat, kehysanalyysi, kisha-klubi, ulkomaanuutisointi