Vocal Function Exercises ääniterapiamenetelmänä - tapaustutkimus
SUURMÄKI, ANNA (2010)
2010
Logopedia - Logopedics
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21058
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21058
Tiivistelmä
Tämän hetken suuntaus on, että ääniterapia toteutetaan lyhyissä, noin 8-12 kerran jaksoissa. Tämä luo ääniterapialle erityisiä vaatimuksia: terapian tulisi olla hyvin tehokasta, jotta lyhyessä ajassa saataisiin aikaan muutoksia. Ääniterapia on usein puheterapeutin asiakkaalle yksilöllisesti räätälöimä yhdistelmä, joka sisältää elementtejä eri ääniterapiaorientaatioista ja -menetelmistä. Tarkoin kuvattuja ääniterapiamenetelmiä ja niitä koskevia tutkimuksia löytyy kirjallisuudesta suhteellisen vähän. Yksi harvoista tarkoin kuvatuista ääniterapiamenetelmistä on amerikkalainen Vocal Function Exercises -menetelmä (VFE).
Koska tämä VFE-menetelmää koskeva tutkimus on maassamme ensimmäinen, on tapaustutkimuksen ensisijaisena tavoitteena kerätä kokemuksia menetelmästä. Toisena tavoitteena on saada viitteitä siitä, miten menetelmä soveltuu toiminnallisen äänihäiriön kuntoutukseen. Suurin ero tyypilliseen ääniterapiaan, jossa terapeutti valitsee harjoituksista asiakkaalleen parhaiten sopivimmat, on VFE-menetelmän strukturoitu rakenne, joka toistuu samana asiakkaasta riippumatta. Koska kontaktikertoja ääniterapiassa on vähän, korostuu kotiharjoittelun merkitys, siten VFE:n kaltainen selkeä harjoitusohjelma voisi olla asiakkaalle konkreettinen väline oman äänellisen tilanteen kohentamiseen.
Tutkimuksen aikana asiakkaan äänenkäyttöä tarkasteltiin ennen ja jälkeen terapiajakson sekä jokaisen terapiakerran yhteydessä. Muutoksia tarkasteltiin akustisten ja aerodynaamisten parametrien avulla, EGG-mittauksesta saadulla kontaktiosamäärällä sekä kuulijaraadin perkeptuaalisen arvion avulla. Kyselykaavakkeilla kartoitettiin ääniongelman vaikutuksia oireiden, subjektiivisten tuntemusten ja haitan kannalta.
VFE-ääniterapiajakso vähensi tutkimushenkilön äänen puristeisuutta. Tämä näkyi useammassa tarkastelussa. Kyselykaavakkeet osoittivat äänihäiriöstä aiheutuvan haitan vähenemistä etenkin työympäristöön liittyvän äänenkäytön osalta. Toisaalta kyselyissä korostui myös äänihäiriön emotionaalinen puoli: ongelmaan puuttuminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, vaikka terapia sinänsä voi olla mieluista. VFE-menetelmällä havaittiin olevan myös välittömästi äänentuottoa helpottava vaikutus. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että VFE-menetelmä voisi sopia toiminnallisen äänihäiriön kuntouttamiseen, mutta myös äänen lämmittelyn ja harjoittamisen välineeksi.
Avainsanat: äänihäiriö, ääniterapia, Vocal Function Exercises
Koska tämä VFE-menetelmää koskeva tutkimus on maassamme ensimmäinen, on tapaustutkimuksen ensisijaisena tavoitteena kerätä kokemuksia menetelmästä. Toisena tavoitteena on saada viitteitä siitä, miten menetelmä soveltuu toiminnallisen äänihäiriön kuntoutukseen. Suurin ero tyypilliseen ääniterapiaan, jossa terapeutti valitsee harjoituksista asiakkaalleen parhaiten sopivimmat, on VFE-menetelmän strukturoitu rakenne, joka toistuu samana asiakkaasta riippumatta. Koska kontaktikertoja ääniterapiassa on vähän, korostuu kotiharjoittelun merkitys, siten VFE:n kaltainen selkeä harjoitusohjelma voisi olla asiakkaalle konkreettinen väline oman äänellisen tilanteen kohentamiseen.
Tutkimuksen aikana asiakkaan äänenkäyttöä tarkasteltiin ennen ja jälkeen terapiajakson sekä jokaisen terapiakerran yhteydessä. Muutoksia tarkasteltiin akustisten ja aerodynaamisten parametrien avulla, EGG-mittauksesta saadulla kontaktiosamäärällä sekä kuulijaraadin perkeptuaalisen arvion avulla. Kyselykaavakkeilla kartoitettiin ääniongelman vaikutuksia oireiden, subjektiivisten tuntemusten ja haitan kannalta.
VFE-ääniterapiajakso vähensi tutkimushenkilön äänen puristeisuutta. Tämä näkyi useammassa tarkastelussa. Kyselykaavakkeet osoittivat äänihäiriöstä aiheutuvan haitan vähenemistä etenkin työympäristöön liittyvän äänenkäytön osalta. Toisaalta kyselyissä korostui myös äänihäiriön emotionaalinen puoli: ongelmaan puuttuminen aiheuttaa ristiriitaisia tunteita, vaikka terapia sinänsä voi olla mieluista. VFE-menetelmällä havaittiin olevan myös välittömästi äänentuottoa helpottava vaikutus. Tämän tutkimuksen perusteella vaikuttaisi siltä, että VFE-menetelmä voisi sopia toiminnallisen äänihäiriön kuntouttamiseen, mutta myös äänen lämmittelyn ja harjoittamisen välineeksi.
Avainsanat: äänihäiriö, ääniterapia, Vocal Function Exercises