Oppilaiden sosiaalinen kompetenssi ja sen mittaaminen MASK-mittarin avulla
KEMPPAINEN, JOHANNA (2010)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
KEMPPAINEN, JOHANNA
2010
Hoitotiede - Nursing Science
Lääketieteellinen tiedekunta - Faculty of Medicine
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-07Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielman ensimmäisenä osana on kirjallisuuskatsaus, jossa määritellään sosiaalisen kompetenssin käsite ja tarkastellaan tekijöitä, jotka ovat yhteydessä oppilaan sosiaaliseen kompetenssiin. Kirjallisuuskatsauksessa kuvataan myös, miten kouluissa käytettävillä interventioilla voidaan vahvistaa oppilaiden sosiaalista kompetenssia sekä tarkastellaan, miten sosiaalista kompetenssia arvioidaan MASK (monitahoarviointi lapsen sosiaalisesta kompetenssista) -mittarin avulla.
Tutkielman toisena osana on tutkimusartikkeli (Kemppainen, Joronen, Rantanen, Tarkka & Åstedt-Kurki: Draamaintervention vaikutus 4. ja 5. luokkalaisten oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2010:47:164-173). Artikkelissa kuvataan opettajien arvioita oppilaiden sosiaalisesta kompetenssista ennen koulussa käytettyä draamaohjelmaa ja sen jälkeen lukuvuonna 2007–2008. Tutkimus toteutettiin kontrolloituna pitkittäistutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 71. Tyttöjen ja poikien sosiaaliset taidot olivat samansuuntaisia, mutta pojilla esiintyi antisosiaalista käyttäytymistä useammin kuin tytöillä (p < 0.01). Draamaohjelmaan osallistuneiden oppilaiden (n = 78) sosiaaliset taidot paranivat, kun ne verrokeilla (n = 56) puolestaan heikkenivät (MANOVA, p = 0.04). Oppilaiden antisosiaalinen käyttäytyminen pysyi harvinaisena ohjelmaan osallistuneiden kohdalla lukuvuoden aikana, mutta verrokkiryhmässä antisosiaalinen käyttäytyminen lisääntyi (MANOVA, p < 0.001). Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että draaman avulla on mahdollista vahvistaa oppilaiden sosiaalista kompetenssia, erityisesti empatiakykyä.
Avainsanat: sosiaalinen kompetenssi, draamainterventio, MASK -mittari
ABSTRACT
The first part of this Master`s thesis contains a literature review describing the concept of social competence and the factors associated with students`social competence. The literature review also describes how different school-based intervention programs can support and strengthen students`social competence and how social competence is measured with the MASK questionnaire.
The second part of this thesis contains a research article (Kemppainen, Joronen, Rantanen, Tarkka & Åstedt-Kurki: The impact of a drama-program intervention on the social competence of 4th and 5th grade students. Journal of Social Medicine 2010:47:164-173). The article describes teachers’ evaluations of 4th and 5th grade students’ social competence before and after the drama program during the school year 2007–2008. The study was a controlled before-after intervention design and the data were collected by a structured questionnaire. The response rate was 71 percent. Teachers` ratings indicated that girls and boys had similar levels of social skills but antisocial behavior was significantly more frequent among boys than girls (p < 0.01). The social skills of the students involved in the drama program (n = 78) were improved, whereas those of the control group (n = 56) deteriorated (MANOVA, p = 0.04). The antisocial behavior remained at the low level in the drama group, whereas it increased in the control group (MANOVA, p < 0.001). The results suggest that drama methods have the potential to enhance students’ social competence, especially their empathy skills.
Keywords: social competence, drama intervention, MASK questionnaire
Tutkielman toisena osana on tutkimusartikkeli (Kemppainen, Joronen, Rantanen, Tarkka & Åstedt-Kurki: Draamaintervention vaikutus 4. ja 5. luokkalaisten oppilaiden sosiaaliseen kompetenssiin. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2010:47:164-173). Artikkelissa kuvataan opettajien arvioita oppilaiden sosiaalisesta kompetenssista ennen koulussa käytettyä draamaohjelmaa ja sen jälkeen lukuvuonna 2007–2008. Tutkimus toteutettiin kontrolloituna pitkittäistutkimuksena, jonka aineisto kerättiin kyselylomakkeella. Vastausprosentti oli 71. Tyttöjen ja poikien sosiaaliset taidot olivat samansuuntaisia, mutta pojilla esiintyi antisosiaalista käyttäytymistä useammin kuin tytöillä (p < 0.01). Draamaohjelmaan osallistuneiden oppilaiden (n = 78) sosiaaliset taidot paranivat, kun ne verrokeilla (n = 56) puolestaan heikkenivät (MANOVA, p = 0.04). Oppilaiden antisosiaalinen käyttäytyminen pysyi harvinaisena ohjelmaan osallistuneiden kohdalla lukuvuoden aikana, mutta verrokkiryhmässä antisosiaalinen käyttäytyminen lisääntyi (MANOVA, p < 0.001). Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että draaman avulla on mahdollista vahvistaa oppilaiden sosiaalista kompetenssia, erityisesti empatiakykyä.
Avainsanat: sosiaalinen kompetenssi, draamainterventio, MASK -mittari
ABSTRACT
The first part of this Master`s thesis contains a literature review describing the concept of social competence and the factors associated with students`social competence. The literature review also describes how different school-based intervention programs can support and strengthen students`social competence and how social competence is measured with the MASK questionnaire.
The second part of this thesis contains a research article (Kemppainen, Joronen, Rantanen, Tarkka & Åstedt-Kurki: The impact of a drama-program intervention on the social competence of 4th and 5th grade students. Journal of Social Medicine 2010:47:164-173). The article describes teachers’ evaluations of 4th and 5th grade students’ social competence before and after the drama program during the school year 2007–2008. The study was a controlled before-after intervention design and the data were collected by a structured questionnaire. The response rate was 71 percent. Teachers` ratings indicated that girls and boys had similar levels of social skills but antisocial behavior was significantly more frequent among boys than girls (p < 0.01). The social skills of the students involved in the drama program (n = 78) were improved, whereas those of the control group (n = 56) deteriorated (MANOVA, p = 0.04). The antisocial behavior remained at the low level in the drama group, whereas it increased in the control group (MANOVA, p < 0.001). The results suggest that drama methods have the potential to enhance students’ social competence, especially their empathy skills.
Keywords: social competence, drama intervention, MASK questionnaire