Laitoksesta avoon. Tamperelainen polku ikäihmisten asumispalveluihin

Abstract

Tässä tutkielmassa käsitellään ikäihmisten asumispalveluja osana ikäihmisten palvelutuotantoa. Palveluasuminen on kunnallinen palvelumuoto niille ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy yksin asumiseen liittyvistä haasteista jokapäiväisessä elämässä. Vanhuspoliittinen aihe on varsin ajankohtainen, sillä väestön ikärakenne on alhaisen syntyvyyden ja eliniän pitenemisen myötä muuttumassa oleellisesti. Palvelujen järjestämistä on lähdetty kehittämään uusien tuotantomallien kautta samaan aikaan, kun suuret ikäryhmät ovat eläköitymässä. Yksi vanhuspalveluiden keskeisistä toiminnoista ovat asumispalvelut. Suurten ikäluokkien vanheneminen ja dementiasairauksien lisääntyminen tulevat olemaan valtava haaste kunnallisten palveluiden joustavuudelle ja kunnallistaloudelle, niin myös Tampereelle, jonka asumispalvelut ovat tämän tutkimuksen kohteena.

Kotiin annettavat tukipalvelut, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen tulisivat huomattavasti edullisemmaksi kuin laitoshoito, mutta silti avopalveluja ja omaishoidon tukimuotoja on ikäihmisten palveluiden laatusuosituksista huolimatta lähdetty valtakunnallisesti kehittämään varsin varovasti. Suunta on kuitenkin selkeä ja tätä on haluttu myös Tampereella lähteä toteuttamaan. Palvelurakenteet tulevat muuttumaan radikaalisti huoltosuhteen muuttuessa ja siksi kunnallisten palvelujen jatässä tapauksessa myös ikäihmisten asumispalveluiden oikea kohdistuminen on tutkimusalue, jonka tarkastelu on yhteiskunnallisesti merkittävää. Ikäihmisten suhteellisen määrän kasvaminen asettaa omat haasteensa taloudellisille resursseille ja siksi myös palvelujen laatu on vaarassa, jollei sitä erityisesti tarkkailla.

Tutkimuksessa havainnoidaan sitä, miten laitosmaista palvelua on lähdetty Tampereella siirtämään enemmän kodinomaisen ja tehostetun palveluasumisen suuntaan. Lisäksi tarkastellaan, miksi, miten ja millä menestyksellä Tampereella on lähtenyt käyntiin painopisteen siirtäminen tähän suuntaan. Samalla arvioidaan myös osaongelmia; prosessin tähänastista etenemistä ja sen kriittisiä kohtia, joita voivatliittyä esim. resursseihin, johtamiseen tai henkilöstöpolitiikkaan. Tavoitteena on, että tutkimus hyödyttää paitsi Tampereen kaupunkia, myös muita suunnanmuutoksessa olevia kaupunkeja sekä kaikkia ikäihmisten asumispalveluiden toteutuksesta ja prosessijohtamisesta kiinnostuneita.

Asiasanat: palveluasuminen, laitoshoito, kilpailuttaminen, tilaajatuottajamalli