La vie de femme à la Marie Claire - Le discours sur le sexe, le genre et la sexualité dans le magazine féminin Marie Claire
NURMINEN, ANNIINA (2010)
NURMINEN, ANNIINA
2010
Ranskan kieli - French Language
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21050
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21050
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sukupuolen diskurssia naistenlehdessä. Tutkimuskohteena on ranskankielinen Marie Claire -lehti. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenäni on selvittää, millainen hegemoninen diskurssi naisesta ja naiseudesta muodostuu lehden artikkeleissa. Hegemonisella diskurssilla tarkoitetaan artikkeleiden perusteella rakentuvaa vallalla olevaa käsitystä naisesta ja naiseudesta. Lisäksi kysyn, millainen on hegemonisen diskurssin ulkopuolelle jäävä diskurssi naisesta ja naiseudesta tutkimusaineistoni perusteella.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus ja tietomme todellisuudesta rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kieli on merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto ja näin ollen myös tärkeä todellisuutta tuottava elementti. Todellisuuden rakentamiseen vaikuttavat vallalla olevat tahot, jotka määrittelevät kunkin aikakauden arvot ja normit. Tutkimusmenetelmänä käyttämäni diskurssianalyysi tutkii sanojen käyttöä ja merkitystä tietyssä asiayhteydessä. Tietty ”oikea” puhetapa tai diskurssi luonnollistuu ja näyttäytyy helposti ainoana oikeana – tai ainakin yleisimpänä – ajateltavissa olevana ajattelu- tai puhetapana. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan kieli ei siis tyydy vain neutraalisti välittämään asiasisältöjä vaan sisältää aina jonkinlaisen näkökulman. Michel Foucault on todennut, että sukupuolen ja seksuaalisuuden rajat määrittyvät eri aikakausina eri tavoilla, mikä on juuri tämän työn kannalta kiinnostavaa. Kantavana ajatuksena työssäni on ajatus todellisuuden rakentumisesta toistuvien tekojen avulla, jollaisiksi myös toistuvat kielen rakenteet ja ilmaisut olennaisesti katsotaan. Judith Butler on kehittänyt ajatusta koskemaan myös sukupuolta, jota myös ylläpidetään ja luodaan kielellisten ilmaisujen avulla.
Tutkimuksessani käy ilmi, että naiseus, seksuaalisuus ja tunnustuksellisuus liittyvät olennaisesti yhteen. Seksuaalisuus – etenkin epänormatiivinen seksuaalisuus – edellyttää tunnustamista. Tunnustuksellisuus liitetään yleensä etenkin naisiin, mistä naistenlehdet voidaan nähdä hyvänä esimerkkinä. Naistenlehdessä naiset voivat tunnustaa asioita saadakseen niille varmistusta. Toisaalta tunnustus voidaan nähdä myös voimavarana ja vertaistukena. Aineistossani naisten ulkonäkö, onnellisuus ja hyvä olo kietoutuvat yhteen. Naisellinen ulkonäkö tuottaa onnellisen ja hyvinvoivan naisen. Käsitystä tietynlaisesta oikeasta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta ylläpidetään toistuvien tekojen avulla, mikä pitää sisällään myös muutoksen mahdollisuuden.
Asiasanat: hegemoninen diskurssi, diskurssianalyysi, sukupuoli, seksuaalisuus, naistenlehdet, tunnustus
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus ja tietomme todellisuudesta rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kieli on merkittävä sosiaalisen vuorovaikutuksen muoto ja näin ollen myös tärkeä todellisuutta tuottava elementti. Todellisuuden rakentamiseen vaikuttavat vallalla olevat tahot, jotka määrittelevät kunkin aikakauden arvot ja normit. Tutkimusmenetelmänä käyttämäni diskurssianalyysi tutkii sanojen käyttöä ja merkitystä tietyssä asiayhteydessä. Tietty ”oikea” puhetapa tai diskurssi luonnollistuu ja näyttäytyy helposti ainoana oikeana – tai ainakin yleisimpänä – ajateltavissa olevana ajattelu- tai puhetapana. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan kieli ei siis tyydy vain neutraalisti välittämään asiasisältöjä vaan sisältää aina jonkinlaisen näkökulman. Michel Foucault on todennut, että sukupuolen ja seksuaalisuuden rajat määrittyvät eri aikakausina eri tavoilla, mikä on juuri tämän työn kannalta kiinnostavaa. Kantavana ajatuksena työssäni on ajatus todellisuuden rakentumisesta toistuvien tekojen avulla, jollaisiksi myös toistuvat kielen rakenteet ja ilmaisut olennaisesti katsotaan. Judith Butler on kehittänyt ajatusta koskemaan myös sukupuolta, jota myös ylläpidetään ja luodaan kielellisten ilmaisujen avulla.
Tutkimuksessani käy ilmi, että naiseus, seksuaalisuus ja tunnustuksellisuus liittyvät olennaisesti yhteen. Seksuaalisuus – etenkin epänormatiivinen seksuaalisuus – edellyttää tunnustamista. Tunnustuksellisuus liitetään yleensä etenkin naisiin, mistä naistenlehdet voidaan nähdä hyvänä esimerkkinä. Naistenlehdessä naiset voivat tunnustaa asioita saadakseen niille varmistusta. Toisaalta tunnustus voidaan nähdä myös voimavarana ja vertaistukena. Aineistossani naisten ulkonäkö, onnellisuus ja hyvä olo kietoutuvat yhteen. Naisellinen ulkonäkö tuottaa onnellisen ja hyvinvoivan naisen. Käsitystä tietynlaisesta oikeasta seksuaalisuudesta ja sukupuolesta ylläpidetään toistuvien tekojen avulla, mikä pitää sisällään myös muutoksen mahdollisuuden.
Asiasanat: hegemoninen diskurssi, diskurssianalyysi, sukupuoli, seksuaalisuus, naistenlehdet, tunnustus