Opetusta vai pedagogiikkaa - opettajan pedagogisten opintojen merkityksestä opettajana toimimiseen ja ammatilliseen kasvuun
HEISKANEN, RITVA (2010)
HEISKANEN, RITVA
2010
Kasvatustiede - Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21033
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21033
Tiivistelmä
Ammatillisten opettajien pedagoginen pätevyys on ollut esillä siitä asti, kun se kirjattiin lakiasetukseksi joka astui voimaan 1.1.1999. Tämän jälkeen ovat ammatillisina opettajina toimivat käyneet opettajan pedagogiset opinnot voidakseen toimia pätevinä opettajina. Opinnot eivät ole tutkintotavoitteista koulutusta kuten esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia opinnot ovat opettajille antaneet. Ovatko ne lisänneet ammatillista kasvua ja kehittäneet opettajan toimintaa pedagogisessa sekä didaktisessa osaamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan opintojen merkityksellisyyttä opettajuuden näkökulmasta.
Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu ammatilliset kouluttajat, jotka toimivat tutkintotavoitteisissa ja ohjaavissa sekä tutkintoon valmistavissa opetustehtävissä. He kouluttavat esimerkiksi hoiva-, luonnonvaratalous-, maahanmuuttaja-, ohjaava-, rakentaminen ja puu-, tietotekniikka- ja yrittäjä sekä talouskoulutuksissa. Aineisto kerättiin sähköpostin kautta, jonne laitettiin sähköinen kysely, johon vastattiin myös sähköisesti. Tästä johtuen tutkimuksen lähtökohta on laadullinen. Metodologiseksi lähestymistavaksi muodostui luontevasti fenomenologis-hermeneuttinen ja aineisto purettiin käyttämällä sisällönanalyysia. Induktiivinen tulkinta ohjasi tutkimuksen analysointia.
Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia, sillä vastauksia kyselyyn saatiin kuusi. Neljä vastaajista oli suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja kaksi ei ollut. Tämä vaikutti tutkimuksen tuloksiin siten, että ne ovat enemmän kuvailevia kuin tarkkaa eksaktia tutkimustietoa antavia. Ne kuvaavat yksittäistä ilmiötä, mutta eivät johda yleistysten tekemisen mahdollisuuteen. Tuloksissa on pyritty vertailemaan joiltakin osin opintoja käyneiden ja käymättömien kokemuksia ammatillisen, pedagogisen ja didaktisen kasvun ja kehittymisen osalta. Tutkimuksen luotettavuutta lisää, että vastauksissa on yhdensuuntaisuutta opintojen merkityksen sekä didaktisten taitojen kokemuksissa. Tulokset opettajuuden näkökulmasta kertovat, että opintojen merkitys ammatilliselle kasvulle ja identiteetin kehittymiselle on ollut vähäinen. Käytännön kokemus korostuu ammatillisen kasvun tekijänä. Opintojen suorittamisen kokemukset jäivät tunteeseen, että ne ovat virallisesti tehty ja opettajan muodollinen pätevyys saatu. Opintoja käymättömien kokemukset opettajana toimimista peilasivat pedagogista kehittymistä ja yhteiskunnallista näkemystä.
Asiasanat:Opettajan pedagogiset opinnot, opettajan pätevyys, ammatillinen identiteetti, asiantuntijuus, pedagoginen ja didaktinen tietoisuus
Tutkimuksen kohderyhmäksi on valittu ammatilliset kouluttajat, jotka toimivat tutkintotavoitteisissa ja ohjaavissa sekä tutkintoon valmistavissa opetustehtävissä. He kouluttavat esimerkiksi hoiva-, luonnonvaratalous-, maahanmuuttaja-, ohjaava-, rakentaminen ja puu-, tietotekniikka- ja yrittäjä sekä talouskoulutuksissa. Aineisto kerättiin sähköpostin kautta, jonne laitettiin sähköinen kysely, johon vastattiin myös sähköisesti. Tästä johtuen tutkimuksen lähtökohta on laadullinen. Metodologiseksi lähestymistavaksi muodostui luontevasti fenomenologis-hermeneuttinen ja aineisto purettiin käyttämällä sisällönanalyysia. Induktiivinen tulkinta ohjasi tutkimuksen analysointia.
Tutkimustulokset ovat suuntaa antavia, sillä vastauksia kyselyyn saatiin kuusi. Neljä vastaajista oli suorittanut opettajan pedagogiset opinnot ja kaksi ei ollut. Tämä vaikutti tutkimuksen tuloksiin siten, että ne ovat enemmän kuvailevia kuin tarkkaa eksaktia tutkimustietoa antavia. Ne kuvaavat yksittäistä ilmiötä, mutta eivät johda yleistysten tekemisen mahdollisuuteen. Tuloksissa on pyritty vertailemaan joiltakin osin opintoja käyneiden ja käymättömien kokemuksia ammatillisen, pedagogisen ja didaktisen kasvun ja kehittymisen osalta. Tutkimuksen luotettavuutta lisää, että vastauksissa on yhdensuuntaisuutta opintojen merkityksen sekä didaktisten taitojen kokemuksissa. Tulokset opettajuuden näkökulmasta kertovat, että opintojen merkitys ammatilliselle kasvulle ja identiteetin kehittymiselle on ollut vähäinen. Käytännön kokemus korostuu ammatillisen kasvun tekijänä. Opintojen suorittamisen kokemukset jäivät tunteeseen, että ne ovat virallisesti tehty ja opettajan muodollinen pätevyys saatu. Opintoja käymättömien kokemukset opettajana toimimista peilasivat pedagogista kehittymistä ja yhteiskunnallista näkemystä.
Asiasanat:Opettajan pedagogiset opinnot, opettajan pätevyys, ammatillinen identiteetti, asiantuntijuus, pedagoginen ja didaktinen tietoisuus