Digitalisoitumisen vaikutukset suomalaisten kirjankustantajien tuotantoon ja jakeluun
TILLI, SIRPA (2010)
TILLI, SIRPA
2010
Suomen kirjallisuus - Finnish Literature
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-12-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21030
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21030
Tiivistelmä
Selvitän tutkielmassani keväällä 2009 tekemäni kyselyn pohjalta digitalisoitumisen vaikutuksia suomalaisten kirjankustantajien tuotantoon ja jakeluun Johan Svedjedalin kirjallisuussosiologisessa viitekehyksessä. Kuvaan lisäksi kirja-alan historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa.
Kyselyn tein empiirisenä tutkimuksena Webropol-kyselynä Kirjavälitys Oy:n toimeksiannosta. Sen tavoitteena oli kartoittaa kirjankustantajien tahtotilaa digitaalisten julkaisualustojen käyttämiseen heidän kustantamiensa sisältöjen tuotannossa ja jakelussa aikavälillä 2010–2015. Kysymykset jakautuivat taustakysymysten lisäksi kolmeen teemaan, jotka olivat julkaisualustan nykytila ja tulevaisuuden näkymät, sisältö ja julkaisualusta sekä jakelu ja julkaisualusta. Digitaalisiksi julkaisualustoiksi olen määritellyt Suomen Kustannusyhdistyksen tilaston mukaisesti ladattavat ääni- ja tekstimuotoiset julkaisut, online-julkaisut ja tallenteet sekä lisäksi Print On Demand -julkaisut. Suomalaista kirja-alaa koskevien tilastotietojen lähteenä olen käyttänyt Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastoja.
Kulttuurin medioituminen ja globalisoituminen on ajanut kirja-alan rakennemuutokseen, joka vaikuttaa koko kirja-alan arvoketjuun – erityisesti tuotantoon ja jakeluun. Säilyttääkseen keskeisen asemansa kirja-alan arvoketjussa suomalaiset kirjankustantajat pyrkivät kasvattamaan digitaalisten julkaisujen osuutta tuotannossaan jo vuosina 2010–2015. Kirjankustantajat arvioivat siirtyvänsä monikanavaiseen kustantamiseen, jossa sisältöjä julkaistaan erilaisilla rinnakkaisilla julkaisualustoilla ja jaellaan muidenkin kuin perinteisten jakelukanavien kautta. Kirjan sisältö määrittelee sen julkaisualustan. Suomalaiset kirjankustantajat uskoivat myös omaan digitaalisten julkaisujen jakeluun. Kirjan käsitteenkin he arvioivat muuttuvan digitalisoitumisen myötä siitä huolimatta, että perinteisen kirjan arvioitiinkin säilyttävän asemansa tulevaisuudessakin.
Kirja-alan ensimmäinen viestinnällinen muutos tapahtui 1400-luvulla Gutenbergin keksimän painokoneen myötä. Siitä alkoi painetun kirjan valta-asema, joka on mahdollistanut kirjankustantajan keskeisen aseman kirja-alan arvoketjussa. 2000-luvulle tultaessa digitalisoituminen aiheutti toisen viestinnällisen muutoksen kirja-alalle. Google-sukupolven myötä muuttuva lukijuus on nousemassa keskeiseen asemaan kirja-alan arvoketjussa. Kaupallinen kirja-ala on sulautumassa osaksi globaalia sisältöteollisuutta ja sen rinnalle on syntymässä nykyistä enemmän ei-kaupallista sisältöjen tuotantoa ja jakelua. Kirjan käsite määrittyy uudelleen ja se määrittelee myös kirja-alan uudelleen.
Asiasanat:e-kirja, kirja-ala, kirjahistoria, kirjankustantaja, kirjatuotanto, kustannusala, kustannustoiminta, kustantajat, print on demand, Svedjedal, Johan, sähköiset julkaisut, sähkökirjat, äänikirjat
Kyselyn tein empiirisenä tutkimuksena Webropol-kyselynä Kirjavälitys Oy:n toimeksiannosta. Sen tavoitteena oli kartoittaa kirjankustantajien tahtotilaa digitaalisten julkaisualustojen käyttämiseen heidän kustantamiensa sisältöjen tuotannossa ja jakelussa aikavälillä 2010–2015. Kysymykset jakautuivat taustakysymysten lisäksi kolmeen teemaan, jotka olivat julkaisualustan nykytila ja tulevaisuuden näkymät, sisältö ja julkaisualusta sekä jakelu ja julkaisualusta. Digitaalisiksi julkaisualustoiksi olen määritellyt Suomen Kustannusyhdistyksen tilaston mukaisesti ladattavat ääni- ja tekstimuotoiset julkaisut, online-julkaisut ja tallenteet sekä lisäksi Print On Demand -julkaisut. Suomalaista kirja-alaa koskevien tilastotietojen lähteenä olen käyttänyt Suomen Kustannusyhdistyksen vuositilastoja.
Kulttuurin medioituminen ja globalisoituminen on ajanut kirja-alan rakennemuutokseen, joka vaikuttaa koko kirja-alan arvoketjuun – erityisesti tuotantoon ja jakeluun. Säilyttääkseen keskeisen asemansa kirja-alan arvoketjussa suomalaiset kirjankustantajat pyrkivät kasvattamaan digitaalisten julkaisujen osuutta tuotannossaan jo vuosina 2010–2015. Kirjankustantajat arvioivat siirtyvänsä monikanavaiseen kustantamiseen, jossa sisältöjä julkaistaan erilaisilla rinnakkaisilla julkaisualustoilla ja jaellaan muidenkin kuin perinteisten jakelukanavien kautta. Kirjan sisältö määrittelee sen julkaisualustan. Suomalaiset kirjankustantajat uskoivat myös omaan digitaalisten julkaisujen jakeluun. Kirjan käsitteenkin he arvioivat muuttuvan digitalisoitumisen myötä siitä huolimatta, että perinteisen kirjan arvioitiinkin säilyttävän asemansa tulevaisuudessakin.
Kirja-alan ensimmäinen viestinnällinen muutos tapahtui 1400-luvulla Gutenbergin keksimän painokoneen myötä. Siitä alkoi painetun kirjan valta-asema, joka on mahdollistanut kirjankustantajan keskeisen aseman kirja-alan arvoketjussa. 2000-luvulle tultaessa digitalisoituminen aiheutti toisen viestinnällisen muutoksen kirja-alalle. Google-sukupolven myötä muuttuva lukijuus on nousemassa keskeiseen asemaan kirja-alan arvoketjussa. Kaupallinen kirja-ala on sulautumassa osaksi globaalia sisältöteollisuutta ja sen rinnalle on syntymässä nykyistä enemmän ei-kaupallista sisältöjen tuotantoa ja jakelua. Kirjan käsite määrittyy uudelleen ja se määrittelee myös kirja-alan uudelleen.
Asiasanat:e-kirja, kirja-ala, kirjahistoria, kirjankustantaja, kirjatuotanto, kustannusala, kustannustoiminta, kustantajat, print on demand, Svedjedal, Johan, sähköiset julkaisut, sähkökirjat, äänikirjat