Organisaatiomuutoksen vaikutus luottamukseen - tapaustutkimus Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymästä
KANNISTO, MIA (2010)
KANNISTO, MIA
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21027
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21027
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten organisaatiomuutos on vaikuttanut luottamukseen ja miten luottamus – vahvistavana tai heikkenevänä – vaikuttaa johtamiseen, oppimiseen, sitoutumiseen ja viestintään. Tutkimuksessa luottamus toimii selittävänä tekijänä. Tutkimuskysymyksen selvittämiseen pyritään kvantitatiivisen tutkimusotteen avulla, jolloin tavoitteena on kuvata ja selittää ilmiötä kohteessa. Tutkimuksen lopussa on kolme avointa kysymystä, joiden avulla pyritään samaan selville organisaation luottamussuhteiden kehittämiskohteita. Tutkimuksen tiedonintressi on hermeneuttinen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti käyttäen Tampereen yliopiston E-lomakeohjelmaa. Tutkimuskohteena oli Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, joka jouduttiin perustamaan PARAS -lain seurauksena. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin aikuis-, perhe- ja vanhuspalveluiden henkilöstö. Tutkimuksen kohdejoukko ei koske organisaation ylintä johtoa, vaan edellä mainituilla tulosalueilla työskenteleviä toimen- ja viranhaltijoita, jotka toimivat viiden kunnan: Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella.
Tutkimuksen vastusprosentiksi muodostui 57. Tulokset osoittivat, että läpikäyty organisaatiomuutos on ollut laaja ja merkittävä sekä vain neljäsosa vastaajista ymmärtää syyn miksi muutos tehtiin. Erityisen merkittävänä voidaan pitää esimiehen vaihtumista, koska esimies vaihtui jopa 73,5 %:lla vastaajista. Tämä heijastuu myös siihen, että ne, joilla esimies vaihtui, kokivat muutoksen vielä merkittävämpänä ja laajempana. Esimiehen vaihtumisella oli yhteyttä siihen, että koettiin myös tulosaluejohtajien päätöksenteko ja päällikkötason johtaminen huonompana sekä tulosalueiden päätöksenteko hitaampana.
Työyhteisön ilmapiiriä ei koettu avoimemmaksi eikä luotettavammaksi. Tämä vaikutti myös viestintään, mutta kuitenkin lähiesimiesten viestintään oltiin melko tyytyväisiä. Organisaatiomuutos on auttanut työntekijöitä kuitenkin luottamaan myönteisesti omiin kykyihinsä ja heidän on mahdollista käyttää osaamistaan tarpeeksi laaja-alaisesti.
Tutkimus sisältää myös kehittämisehdotuksia luottamuksen vahvistamiseksi. Niissä ehdotetaan muun muassa avoimuuden, tasa-arvoisuuden ja kunnioittamisen arvojen noudattamista sekä tehokkaamman ja avoimemman viestinnän lisäämistä.
Asiasanat:Organisaatiomuutos, luottamus, epäluottamus johtaminen, oppiminen, sitoutuminen, viestintä
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti käyttäen Tampereen yliopiston E-lomakeohjelmaa. Tutkimuskohteena oli Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymä, joka jouduttiin perustamaan PARAS -lain seurauksena. Tutkimuksen kohdejoukoksi valittiin aikuis-, perhe- ja vanhuspalveluiden henkilöstö. Tutkimuksen kohdejoukko ei koske organisaation ylintä johtoa, vaan edellä mainituilla tulosalueilla työskenteleviä toimen- ja viranhaltijoita, jotka toimivat viiden kunnan: Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian ja Siikaisten alueella.
Tutkimuksen vastusprosentiksi muodostui 57. Tulokset osoittivat, että läpikäyty organisaatiomuutos on ollut laaja ja merkittävä sekä vain neljäsosa vastaajista ymmärtää syyn miksi muutos tehtiin. Erityisen merkittävänä voidaan pitää esimiehen vaihtumista, koska esimies vaihtui jopa 73,5 %:lla vastaajista. Tämä heijastuu myös siihen, että ne, joilla esimies vaihtui, kokivat muutoksen vielä merkittävämpänä ja laajempana. Esimiehen vaihtumisella oli yhteyttä siihen, että koettiin myös tulosaluejohtajien päätöksenteko ja päällikkötason johtaminen huonompana sekä tulosalueiden päätöksenteko hitaampana.
Työyhteisön ilmapiiriä ei koettu avoimemmaksi eikä luotettavammaksi. Tämä vaikutti myös viestintään, mutta kuitenkin lähiesimiesten viestintään oltiin melko tyytyväisiä. Organisaatiomuutos on auttanut työntekijöitä kuitenkin luottamaan myönteisesti omiin kykyihinsä ja heidän on mahdollista käyttää osaamistaan tarpeeksi laaja-alaisesti.
Tutkimus sisältää myös kehittämisehdotuksia luottamuksen vahvistamiseksi. Niissä ehdotetaan muun muassa avoimuuden, tasa-arvoisuuden ja kunnioittamisen arvojen noudattamista sekä tehokkaamman ja avoimemman viestinnän lisäämistä.
Asiasanat:Organisaatiomuutos, luottamus, epäluottamus johtaminen, oppiminen, sitoutuminen, viestintä