Valtion virkamiehen ja kunnan viranhaltijan irtisanominen
KÄRJÄ, ANNA-MARIA (2010)
KÄRJÄ, ANNA-MARIA
2010
Julkisoikeus - Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21009
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21009
Tiivistelmä
Virkamiesoikeudellisessa tutkielmassa tarkastellaan valtion ja kunnan virkamiesten asemaa ja toimintoja valtion virkamieslain (19.8.1994/750, jäljempänä virkamieslaki) sekä kunnallisista viranhaltijoista annetun lain (11.4.2003/304, jäljempänä viranhaltijalaki) mukaisesti. Päähuomio tutkielmassa on virkamiesten lainmukaisissa ja laittomissa irtisanomisperusteissa. Tutkielmassa käsitellään lisäksi virkamiesten yleisempiä oikeuksia ja velvollisuuksia sekä virkamiesten oikeusturvan perusteita ennen irtisanomista, sen aikana ja sen jälkeen.
Tutkielman tarkoituksena ja tavoitteena on koota kattava ja yhtenäinen kokonaisuus valtion ja kunnan virkamiehen toiminnan perusteista ja erityisesti irtisanomiseen oikeuttavasta toiminnasta sekä tilanteista, joissa viranomaisella ei ole lainmukaista oikeutta irtisanoa virkamiestä. Oikeusdogmaattinen tutkimus perustuu lain tulkintaan ja sen käyttöön tuomioistuimissa. Lakien lisäksi tutkimuksessa on käytetty muutakin aineista, kuten hallituksen esityksiä (esimerkiksi HE 291/1993 vp, 196/2002 vp) ja kirjallisuutta (esimerkiksi Koskinen, Seppo & Kulla, Heikki: Virkamiesoikeuden perusteet, 2009).
Tutkielman alussa käydään läpi virkamiesten yleisimmät oikeudet ja velvollisuudet ja myös viranomaiselle kuuluvat velvollisuudet. Virkamiesten oikeudet ovat yleisesti samat, mitä Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731, jäljempänä perustuslaki) on taattu kaikille. Virkasuhteen julkisoikeudellisen luonteen vuoksi virkamiehillä on siitä johtuvia erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Valtion ja kunnan virkamiehen irtisanominen on mahdollista joko häneen henkilöön liittyvillä eli individuaalisilla perusteilla tai tuotannollisilla ja taloudellisilla eli kollektiivisilla perusteilla. Virkamiehen irtisanominen on mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa virkamies on laiminlyönyt yhtä tärkeimmistä velvollisuuksistaan eli viranhoitovelvollisuuttaan. Virkamiehen irtisanominen kollektiivisilla perusteilla on mahdollista tilanteissa, joissa virkamiehen tehtävät ovat vähentyneet pysyvästi ja häntä ei voi siirtää tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Virkamiehen irtisanomista on tarkasteltava omana, yksilöllisenä kokonaisuutena, johon voivat vaikuttaa lukuisat erilaiset tekijät, esimerkiksi virkamiehen teon tahallisuus ja hänen asemansa hallinnossa.
Virkamiehelle kuuluu olennaisesti myös oikeussuoja irtisanomistilanteissa. Oikeussuoja turvaa virkamiehen irtisanomisen asianmukaisuuden ja menettelyn laillisuuden. Oikeussuojaan kuuluvat olennaisena osana viranomaisen velvollisuus selvittää virkamiehen irtisanomisen perusteet sekä virkamiehen oikeus tulla kuulluksi niistä asioista, jotka vaikuttavat irtisanomiseen ja sen perusteisiin.
Tutkielman tarkoituksena ja tavoitteena on koota kattava ja yhtenäinen kokonaisuus valtion ja kunnan virkamiehen toiminnan perusteista ja erityisesti irtisanomiseen oikeuttavasta toiminnasta sekä tilanteista, joissa viranomaisella ei ole lainmukaista oikeutta irtisanoa virkamiestä. Oikeusdogmaattinen tutkimus perustuu lain tulkintaan ja sen käyttöön tuomioistuimissa. Lakien lisäksi tutkimuksessa on käytetty muutakin aineista, kuten hallituksen esityksiä (esimerkiksi HE 291/1993 vp, 196/2002 vp) ja kirjallisuutta (esimerkiksi Koskinen, Seppo & Kulla, Heikki: Virkamiesoikeuden perusteet, 2009).
Tutkielman alussa käydään läpi virkamiesten yleisimmät oikeudet ja velvollisuudet ja myös viranomaiselle kuuluvat velvollisuudet. Virkamiesten oikeudet ovat yleisesti samat, mitä Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731, jäljempänä perustuslaki) on taattu kaikille. Virkasuhteen julkisoikeudellisen luonteen vuoksi virkamiehillä on siitä johtuvia erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia.
Valtion ja kunnan virkamiehen irtisanominen on mahdollista joko häneen henkilöön liittyvillä eli individuaalisilla perusteilla tai tuotannollisilla ja taloudellisilla eli kollektiivisilla perusteilla. Virkamiehen irtisanominen on mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa virkamies on laiminlyönyt yhtä tärkeimmistä velvollisuuksistaan eli viranhoitovelvollisuuttaan. Virkamiehen irtisanominen kollektiivisilla perusteilla on mahdollista tilanteissa, joissa virkamiehen tehtävät ovat vähentyneet pysyvästi ja häntä ei voi siirtää tai kouluttaa uusiin tehtäviin. Virkamiehen irtisanomista on tarkasteltava omana, yksilöllisenä kokonaisuutena, johon voivat vaikuttaa lukuisat erilaiset tekijät, esimerkiksi virkamiehen teon tahallisuus ja hänen asemansa hallinnossa.
Virkamiehelle kuuluu olennaisesti myös oikeussuoja irtisanomistilanteissa. Oikeussuoja turvaa virkamiehen irtisanomisen asianmukaisuuden ja menettelyn laillisuuden. Oikeussuojaan kuuluvat olennaisena osana viranomaisen velvollisuus selvittää virkamiehen irtisanomisen perusteet sekä virkamiehen oikeus tulla kuulluksi niistä asioista, jotka vaikuttavat irtisanomiseen ja sen perusteisiin.