Hallinnon muutoksen vaikutukset koulutustoimialalla Kainuun hallintokokeilun alkuvaiheessa
KÄHKÖNEN, HEIKKI (2010)
2010
Hallintotiede - Administrative Science
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21008
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21008
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee hallinnon muutoksen vaikutuksia koulutustoimialalla Kainuun hallintokokeilun alkuvaiheessa. Kainuun hallintokokeilun alkaminen 1.1.2005 siirsi Kainuun toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuun kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymälle. Tutkielma on rajattu koskemaan kainuulaisia lukioita ja Kainuun ammattiopisto -liikelaitosta. Tutkimusaineisto on kerätty haastattelemalla alueen lukioiden ja ammattiopiston johtavia viranhaltioita sekä koulutustoimialan johtoa henkilökohtaisissa tapaamisissa. Kymmenen haastattelun haastatteluaineistosta on tehty laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Kainuun hallintokokeilun mukanaan tuomia odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia. Tutkimuksesta käy esille, että hallintokokeilun valmisteluvaihe lukuisine kokouksineen ja palavereineen oli varsin raskas ja ajoittain turhauttava kokemus. Sama prosessi nähtiin kuitenkin myös positiivisena ryhmäytymisen, tutustumisen ja sitoutumisen välineenä, jonka avulla kohdealueella samanlaisissa työtehtävissä toimivat ihmiset pääsivät tapaamaan kollegoitaan, vaihtamaan ajatuksiaan ja osallistumaan aktiivisesti oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Sitoutumiskysymys käy tutkimuksessa keskustelua hallinnon muutoksen johtamisen kanssa. Osa vastaajista koki hallintokokeilun valmistelun olleen jossain määrin ylhäältä alaspäin johdettu malli, jossa asioita runnottiin vauhdilla läpi. Toisaalta taas haastateltavat kokivat päässeensä osallistumaan kattavasti valmistelutyöhön, joka helpotti yhteistyön konkreettista aloittamista hallintokokeilun käynnistyessä.
Valmisteluvaiheen aikana maakunnan pienimpiä lukioita organisoitiin Kainuun ammattiopiston organisaatiomallin kaltaiseksi filiaali-malliksi. Filiaali-lukio on herättänyt mielenkiintoa myös valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen siirtyminen uudelle koulutuksen järjestäjälle aiheutti haasteita perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten opettajanvirkojen osalta kun uudessa tilanteessa joillakin opettajilla oli kaksi työnantajaa. Keskustelua herätti myös toisen asteen koulutuksen tilaratkaisut, kun uudesta koulutuksen järjestäjästä tuli myös opetustilojen vuokraaja, jolloin loogista on vuokrata opetukseen vain tarvittavat tilat kunnista. Koulukiinteistöt puolestaan on rakennettu kuntiin aikanaan suurempien ikäluokkien tarpeiden mukaisesti, joten ylimääräistä kiinteistömassaa on toimialalla ollut ympäri maakuntaa.
Toisen asteen koulutuksen järjestäminen tulee nousemaan maassamme esille vielä useaan kertaan ikäluokkien pienentyessä. Pienissä kunnissa joudutaan pohtimaan keinoja opettajaresurssien ja opiskelutilojen järkevään ja tehokkaaseen käyttöön. Tutkimuksessa nousi esiin näkökulmia lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen eroista, mutta toisaalta myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen entistä tiiviimpi yhteistyö tulevaisuudessa.
Asiasanat:Hallintokokeilu, Kainuu, koulutus, muutos
Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin Kainuun hallintokokeilun mukanaan tuomia odotettuja ja odottamattomia vaikutuksia. Tutkimuksesta käy esille, että hallintokokeilun valmisteluvaihe lukuisine kokouksineen ja palavereineen oli varsin raskas ja ajoittain turhauttava kokemus. Sama prosessi nähtiin kuitenkin myös positiivisena ryhmäytymisen, tutustumisen ja sitoutumisen välineenä, jonka avulla kohdealueella samanlaisissa työtehtävissä toimivat ihmiset pääsivät tapaamaan kollegoitaan, vaihtamaan ajatuksiaan ja osallistumaan aktiivisesti oman tulevaisuutensa rakentamiseen. Sitoutumiskysymys käy tutkimuksessa keskustelua hallinnon muutoksen johtamisen kanssa. Osa vastaajista koki hallintokokeilun valmistelun olleen jossain määrin ylhäältä alaspäin johdettu malli, jossa asioita runnottiin vauhdilla läpi. Toisaalta taas haastateltavat kokivat päässeensä osallistumaan kattavasti valmistelutyöhön, joka helpotti yhteistyön konkreettista aloittamista hallintokokeilun käynnistyessä.
Valmisteluvaiheen aikana maakunnan pienimpiä lukioita organisoitiin Kainuun ammattiopiston organisaatiomallin kaltaiseksi filiaali-malliksi. Filiaali-lukio on herättänyt mielenkiintoa myös valtakunnallisesti. Lukiokoulutuksen siirtyminen uudelle koulutuksen järjestäjälle aiheutti haasteita perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yhteisten opettajanvirkojen osalta kun uudessa tilanteessa joillakin opettajilla oli kaksi työnantajaa. Keskustelua herätti myös toisen asteen koulutuksen tilaratkaisut, kun uudesta koulutuksen järjestäjästä tuli myös opetustilojen vuokraaja, jolloin loogista on vuokrata opetukseen vain tarvittavat tilat kunnista. Koulukiinteistöt puolestaan on rakennettu kuntiin aikanaan suurempien ikäluokkien tarpeiden mukaisesti, joten ylimääräistä kiinteistömassaa on toimialalla ollut ympäri maakuntaa.
Toisen asteen koulutuksen järjestäminen tulee nousemaan maassamme esille vielä useaan kertaan ikäluokkien pienentyessä. Pienissä kunnissa joudutaan pohtimaan keinoja opettajaresurssien ja opiskelutilojen järkevään ja tehokkaaseen käyttöön. Tutkimuksessa nousi esiin näkökulmia lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen eroista, mutta toisaalta myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen entistä tiiviimpi yhteistyö tulevaisuudessa.
Asiasanat:Hallintokokeilu, Kainuu, koulutus, muutos