Kehitysvammaisen henkilön toimijuus. Tutkimus Satakunnan alueella asuvien kehitysvammaisten henkilöiden toimijuudesta ja itsemääräämisoikeudesta tulevaisuuden asumispalveluita suunniteltaessa
HEINONEN, MINNA (2010)
2010
Sosiaalityö, Pori - Social Work
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21002
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21002
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on pohtia kehitysvammaisen henkilön itsemääräämisoikeutta suunniteltaessa tulevaisuuden asumismuotoa. Tarkoituksena on tuoda esiin kehitysvammaisen henkilön omaa mielipidettä asumisestaan ja verrata sitä viranomaisten arviointeihin asumisen tarpeista tulevaisuudessa. Tutkimuksen tavoitteena on myös verrata saatuja tuloksia asumisen uusiin suuntauksiin Suomessa ja Englannissa.
Tutkimus on kvantitatiivinen kuvaileva tutkimus. Aineisto on kerätty vuoden 2009 aikana ja se sisältää viranomaisten tekemiä arviointeja Satakunnan alueella asuvien kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä tarpeista. Toisena aineistona on 184 kehitysvammaiselle henkilölle postitettu kysely, joista palautui 122 kappaletta. Tavoitteena postikyselyssä oli, että mahdollisimman moni kehitysvammaisista henkilöistä kykenisi itse vastaamaan kyselyyn. Aineistoa on jäsennetty toimijuus-käsitteen avulla, jota on käytetty enemmän gerontologian tutkimuksissa tutkittaessa ikääntyvien toimijuutta. Pyrin tutkimuksessani soveltamaan toimijuuden käsitettä kehitysvammaisten henkilöiden toimijuuteen.
Vastaajista 52 % täytti kyselylomakkeen itse tai yhdessä toisen henkilön kanssa. 49 % vastaajista oli alle 30-vuotiaita. Vastaushetkellä 75 % vastaajista asui lapsuuden kodissaan vanhempiensa kanssa. Eniten vastaajista, 31 % arvioi asuvansa viiden vuoden kuluttua autetussa asuntolassa. Myös viranomaisten tekemien arviointien mukaan eniten tarvitaan tulevaisuudessa autettua asumismuotoa eli arvion mukaan 41 % näistä henkilöistä asuisi autetussa asuntolassa viiden vuoden kuluttua.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät uudet suuntaukset ovat kohti itsenäisempää asumista. Laitoshoidon purku, uusien asuntoloiden rakentaminen ja tukiasumisen lisääntyminen ovat tämän päivän suuntaus. Kuitenkin tutkimuksen tulosten mukaan eniten tarvetta on autettuihin asuntoloihin.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, asumispalvelut, toimijuus, itsemääräämisoikeus
Tutkimus on kvantitatiivinen kuvaileva tutkimus. Aineisto on kerätty vuoden 2009 aikana ja se sisältää viranomaisten tekemiä arviointeja Satakunnan alueella asuvien kehitysvammaisten asumiseen liittyvistä tarpeista. Toisena aineistona on 184 kehitysvammaiselle henkilölle postitettu kysely, joista palautui 122 kappaletta. Tavoitteena postikyselyssä oli, että mahdollisimman moni kehitysvammaisista henkilöistä kykenisi itse vastaamaan kyselyyn. Aineistoa on jäsennetty toimijuus-käsitteen avulla, jota on käytetty enemmän gerontologian tutkimuksissa tutkittaessa ikääntyvien toimijuutta. Pyrin tutkimuksessani soveltamaan toimijuuden käsitettä kehitysvammaisten henkilöiden toimijuuteen.
Vastaajista 52 % täytti kyselylomakkeen itse tai yhdessä toisen henkilön kanssa. 49 % vastaajista oli alle 30-vuotiaita. Vastaushetkellä 75 % vastaajista asui lapsuuden kodissaan vanhempiensa kanssa. Eniten vastaajista, 31 % arvioi asuvansa viiden vuoden kuluttua autetussa asuntolassa. Myös viranomaisten tekemien arviointien mukaan eniten tarvitaan tulevaisuudessa autettua asumismuotoa eli arvion mukaan 41 % näistä henkilöistä asuisi autetussa asuntolassa viiden vuoden kuluttua.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen liittyvät uudet suuntaukset ovat kohti itsenäisempää asumista. Laitoshoidon purku, uusien asuntoloiden rakentaminen ja tukiasumisen lisääntyminen ovat tämän päivän suuntaus. Kuitenkin tutkimuksen tulosten mukaan eniten tarvetta on autettuihin asuntoloihin.
Asiasanat: kehitysvammaisuus, asumispalvelut, toimijuus, itsemääräämisoikeus