Sairaanhoitajan asiantuntijuuden kehittyminen perioperatiivisessa hoitotyössä

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan leikkaussalityötä eli perioperatiivista hoitotyötä tekevien sairaanhoitajien asiantuntijuuden kehittymistä ja tutkitaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Leikkausosaston kaltaisessa asiantuntijayhteisössä henkilöstökoulutuksen tarve on jatkuva, ja koulutuksen tulee vastata työyhteisön tarpeita. Perioperatiivisen hoitotyön vaihtuvissa ja yllättävissä tilanteissa täytyy toimia joustavasti. Leikkaussalityö on tiimityötä, ja siksi tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijaksi kehittymistä sosiokulttuurisesta näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään elämänkerrallisia haastatteluja. Kuutta Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgisen osaston sairaanhoitajaa haastateltiin heidän opiskelu- ja työhistoriastaan, ja niihin liittyvistä elämäntilanteista. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin narratiivista menetelmää. Aineistosta pyrittiin löytämään juonirakenteita sekä viittauksia merkityksellisiin oppimiskokemuksiin.

Tutkimuksen tuloksena on, että leikkaussalisairaanhoitajan asiantuntijuuden kehittymiseen vaikuttavat merkitykselliset oppimiskokemukset. Näihin merkityksellisiin oppimiskokemuksiin liittyy jonkin asian tekeminen, joku henkilö ja tunnetila. Pelkän tutkinnon antamat valmiudet eivät haastateltavien mielestä valmista riittävästi työelämää varten. Varsinaiset työelämässä tarvittavat taidot ja asiantuntijuus kehittyvät organisaatiossa toimiessa. Vanhempien kollegojen tuki ja opastus koettiin tässä yhteydessä tärkeäksi. Niin kollegoilta kuin potilailtakin saatu palaute antoivat tukea omalle toiminnalle, mutta herättivät myös ajatuksia siitä, miten voisi tehdä toisin.

Haastateltavien kokemukset toivat esiin hiljaisen tiedon tärkeyden ja sen, että työelämässä on annettava aikaa oppimiselle. Huomiota tulisi kiinnittää myös työyksikön erilaisten yksilöiden elämäntilanteeseen ja antaa heille joustavia mahdollisuuksia työskennellä ja kouluttautua. Avoin ja kannustava työilmapiiri rohkaisee jatkuvasti oppimaan uutta ja auttaa kyseenalaistamaan omia käytäntöjä. Hoitotyön koulutusta tulisi myös kehittää niin, että se vastaisi paremmin alalla tarvittavia käytännön tietoja ja taitoja.