Poliisin julkisuuskuva Samash Asem -tapahtuman valossa
SUOMALA, SAMPO (2010)
2010
Hallintotiede, turvallisuushallinnon linja - Administrative Science, Security Administration Pr
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20973
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20973
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee poliisin julkisuuskuvaa Smash Asem -tapahtuman valossa. Tutkielmassa selvitetään, mitä tapahtumasta on kirjoitettu poliisin toiminnan kannalta Helsingin Sanomissa ajalla 10.9. - 30.9.2006. Aineisto on käyty läpi otsikot mukaan lukien virke virkkeeltä ja niistä on tehty luokittelu myönteinen, kielteinen ja neutraali. Jutun kokonaisluokitteluun on päädytty sen perusteella, mitä luokittelua on esiintynyt jutussa eniten.
Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään poliisin julkisuuskuvaan ja sen lähikäsitteisiin kuten mielikuvaan, luottamukseen, maineeseen, palvelukuvaan ja imagoon. Teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan muodostumisesta sekä sitä ja sen lähikäsitteitä koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksista.
Tutkimusaineisto oli valmiina kerättynä Helsingin poliisilaitoksen tiedotuspäällikkö Juha Hännisen toimesta. Aineistosta oli poimittavissa kaikkiaan 354 kannanottoa, joista 169 oli myönteistä, 156 kielteistä ja 29 neutraalia. Aihetta koskevia juttuja oli kaikkiaan 27, joista myönteisiä juttuja oli 17, kielteisiä 8 ja neutraaleja 2. Myönteisiksi kriteereiksi on katsottu muun muassa termit ammattitaitoisuus, suunnitelmallisuus, rikosten tai järjestyshäiriöiden ennalta estäminen jne. Kielteisiksi kriteereiksi on katsottu muun muassa toimintojen ylimitoitus, sanan- tai mielipiteenvapauden rajoittaminen, kantelut, poliisin ylilyönti jne. Neutraaliksi kriteeriksi on katsottu sellainen otsikointi tai kirjoittelu, jossa on todettu jokin fakta ilman varsinaista mielipidettä. Koska tutkimuksessa on selvitetty millaiseksi poliisin julkisuuskuva muodostui eli myönteiseksi vai kielteiseksi, ovat neutraalit kannanotot jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimusaineistoa rikastutettiin ja syvennettiin haastattelemalla asiantuntijoita. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkuselta kysyttiin hyvän journalismin periaatteista tällaisen tapauksen uutisoinnissa. Tapahtumaan nähden haastateltiin myös kahden ääripään edustajan eli kenttäjohtajana toimineen apulaispoliisipäällikkö Jari Liukun ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäisen näkemyksiä tapahtuman vaikutuksesta poliisin julkisuuskuvaan. Lisäksi heiltä tiedusteltiin muun muassa toimintamotiiveja.
Tutkimuksen päätulos oli, että poliisin julkisuuskuva kohentui Smash Asem -tapahtuman myötä. Tuloksena oli myös se, että poliisi sai erityisesti kansalaisilta tapahtuman hoidosta voittopuolisesti myönteistä palautetta. Tämä näkyi selkeästi mielipidekirjoituksissa ja lehtiartikkeleissa ilmenevissä kyselytutkimusten tuloksissa. Aineistosta nousi esille myös ylimmän poliisijohdon ja poliittisen valtiojohdon saumaton tuki poliisille. Johtopäätös tämän tutkimusaineiston valossa on, että tällainen yksittäinen tapahtuma ei muuta kovin paljoa poliisista ollutta aikaisempaa käsitystä.
Avainsanat: Poliisi, julkisuuskuva, Smash Asem, luottamus, maine, mielikuva, palvelukuva ja imago
Tutkimuksen teoriaosassa perehdytään poliisin julkisuuskuvaan ja sen lähikäsitteisiin kuten mielikuvaan, luottamukseen, maineeseen, palvelukuvaan ja imagoon. Teoreettinen viitekehys koostuu julkisuuskuvan muodostumisesta sekä sitä ja sen lähikäsitteitä koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksista.
Tutkimusaineisto oli valmiina kerättynä Helsingin poliisilaitoksen tiedotuspäällikkö Juha Hännisen toimesta. Aineistosta oli poimittavissa kaikkiaan 354 kannanottoa, joista 169 oli myönteistä, 156 kielteistä ja 29 neutraalia. Aihetta koskevia juttuja oli kaikkiaan 27, joista myönteisiä juttuja oli 17, kielteisiä 8 ja neutraaleja 2. Myönteisiksi kriteereiksi on katsottu muun muassa termit ammattitaitoisuus, suunnitelmallisuus, rikosten tai järjestyshäiriöiden ennalta estäminen jne. Kielteisiksi kriteereiksi on katsottu muun muassa toimintojen ylimitoitus, sanan- tai mielipiteenvapauden rajoittaminen, kantelut, poliisin ylilyönti jne. Neutraaliksi kriteeriksi on katsottu sellainen otsikointi tai kirjoittelu, jossa on todettu jokin fakta ilman varsinaista mielipidettä. Koska tutkimuksessa on selvitetty millaiseksi poliisin julkisuuskuva muodostui eli myönteiseksi vai kielteiseksi, ovat neutraalit kannanotot jääneet vähemmälle huomiolle. Tutkimusaineistoa rikastutettiin ja syvennettiin haastattelemalla asiantuntijoita. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkuselta kysyttiin hyvän journalismin periaatteista tällaisen tapauksen uutisoinnissa. Tapahtumaan nähden haastateltiin myös kahden ääripään edustajan eli kenttäjohtajana toimineen apulaispoliisipäällikkö Jari Liukun ja Suomen Kuvalehden valokuvaaja Markus Pentikäisen näkemyksiä tapahtuman vaikutuksesta poliisin julkisuuskuvaan. Lisäksi heiltä tiedusteltiin muun muassa toimintamotiiveja.
Tutkimuksen päätulos oli, että poliisin julkisuuskuva kohentui Smash Asem -tapahtuman myötä. Tuloksena oli myös se, että poliisi sai erityisesti kansalaisilta tapahtuman hoidosta voittopuolisesti myönteistä palautetta. Tämä näkyi selkeästi mielipidekirjoituksissa ja lehtiartikkeleissa ilmenevissä kyselytutkimusten tuloksissa. Aineistosta nousi esille myös ylimmän poliisijohdon ja poliittisen valtiojohdon saumaton tuki poliisille. Johtopäätös tämän tutkimusaineiston valossa on, että tällainen yksittäinen tapahtuma ei muuta kovin paljoa poliisista ollutta aikaisempaa käsitystä.
Avainsanat: Poliisi, julkisuuskuva, Smash Asem, luottamus, maine, mielikuva, palvelukuva ja imago