YRITTÄJÄMENTOROINTI AMMATILLISEN KEHITTYMISEN TUKENA. Tarkastelukohteena Akavan Erityisalojen mentorointiohjelma
KUKKUMÄKI, KRISTA (2010)
KUKKUMÄKI, KRISTA
2010
Aikuiskasvatus - Adult Education
Kasvatustieteiden tiedekunta - Faculty of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20971
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20971
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yrittäjämentoroinnin mahdollisuuksia ammatillisen kehittymisen ja kasvun näkökulmasta. Yhteiskunnallisen murroksen myötä yrittäjyys on yhä useammalle akateemiselle työntekijälle vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle. Yrittäjyyteen usein liittyvä työnkuvan epäselvyys ja toimeentulon epävarmuus vaikeuttavat työn ja ammatillisen identiteetin kehittämistä, sillä uraa ei useinkaan voida nähdä jatkumona samassa työtehtävässä valmistumisesta eläkeikään asti. Muutosten keskellä yrittäjiltä edellytetään jatkuvaa kehittymistä, jolloin yksilöön kohdistuvat paineet voivat olla huomattavia. Mentorointi on liike-elämän organisaatioissa havaittu hyvin muuttuviin työtehtäviin ja – yhteisöihin soveltuvaksi kehittämismenetelmäksi, mutta osana yrittäjyyttä sitä on alettu hyödyntää vasta viime vuosikymmeninä. Nykyään yrittäjämentorointia toteutetaan erilaisissa muodollisissa mentorointiohjelmissa, mutta aiheesta on tehty vasta muutamia akateemisia tutkimuksia.
Tutkimuksen kohde on Akavan Erityisalat ry:n ensimmäinen mentorointiohjelma, johon liiton yrittäjä- ja ammatinharjoittajajäsenet ovat saaneet hakea joko mentoroijaksi eli mentoriksi tai mentoroitavaksi eli aktoriksi. Tämän tutkimuksen aineistona ovat kymmenen mentorointiohjelmaan osallistuneen yrittäjän kirjoitelmavastaukset. Vastauksista kuusi on aktoreiden ja neljä mentoreiden kirjoittamia. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja kirjoitelma-aineiston analyysi noudattaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun periaatteita. Tarkastelunäkökulmani on yksilön tavoitteissa ja kokemuksissa, mutta tuloksia käsitellään myös roolien (aktori/mentori) mukaan. Tarkoituksena on esittää mentoroinnille asetettavat ammatillisen kehittymisen ja kasvun tavoitteet sekä kokemukset ja onnistuneen toteutumisen ehdot jäsenneltyinä teemoina, jotta kokonaiskuvan muodostaminen olisi mahdollista.
Mentorointiohjelmaan osallistuneet yrittäjät kokivat mentoroinnin pääsääntöisesti varsin hyödylliseksi ja uskovat, että mentorointi on tukenut heidän ammatillista kehittymistään monin eri tavoin. Mentoroinnin keskeisimpinä hyötyinä nähtiin muun muassa tuen saaminen ammatti-identiteetin työstämisessä, työnkuvan selkiytyminen, keskustelukumppanin saaminen sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Myös aloittavan yrityksen kehittämistyöhön liittyen mentoroinnista voidaan hyötyä. Onnistuneen mentoroinnin ehtoina kirjoitelmapyyntöön vastanneet yrittäjät pitivät esimerkiksi huolellista prosessin suunnittelua ja tavoitteiden asettelua sekä luottamuksellista mentorointisuhdetta. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia pääosin liike-elämässä tutkittuja käsityksiä mentoroinnille asetettavista tavoitteista, mahdollisuuksista ja onnistumisen ehdoista. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että mentorointi soveltuu hyvin yrittäjän työn ohessa toteutettavaksi tietyin työn ominaispiirteiden asettamin ehdoin.
Asiasanat:mentorointi, ammatillinen kehitys, ammatti-identiteetti, yrittäjyys, ammatinharjoittajat, sisällönanalyysi
Tutkimuksen kohde on Akavan Erityisalat ry:n ensimmäinen mentorointiohjelma, johon liiton yrittäjä- ja ammatinharjoittajajäsenet ovat saaneet hakea joko mentoroijaksi eli mentoriksi tai mentoroitavaksi eli aktoriksi. Tämän tutkimuksen aineistona ovat kymmenen mentorointiohjelmaan osallistuneen yrittäjän kirjoitelmavastaukset. Vastauksista kuusi on aktoreiden ja neljä mentoreiden kirjoittamia. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja kirjoitelma-aineiston analyysi noudattaa aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja teemoittelun periaatteita. Tarkastelunäkökulmani on yksilön tavoitteissa ja kokemuksissa, mutta tuloksia käsitellään myös roolien (aktori/mentori) mukaan. Tarkoituksena on esittää mentoroinnille asetettavat ammatillisen kehittymisen ja kasvun tavoitteet sekä kokemukset ja onnistuneen toteutumisen ehdot jäsenneltyinä teemoina, jotta kokonaiskuvan muodostaminen olisi mahdollista.
Mentorointiohjelmaan osallistuneet yrittäjät kokivat mentoroinnin pääsääntöisesti varsin hyödylliseksi ja uskovat, että mentorointi on tukenut heidän ammatillista kehittymistään monin eri tavoin. Mentoroinnin keskeisimpinä hyötyinä nähtiin muun muassa tuen saaminen ammatti-identiteetin työstämisessä, työnkuvan selkiytyminen, keskustelukumppanin saaminen sekä työhyvinvoinnin edistäminen. Myös aloittavan yrityksen kehittämistyöhön liittyen mentoroinnista voidaan hyötyä. Onnistuneen mentoroinnin ehtoina kirjoitelmapyyntöön vastanneet yrittäjät pitivät esimerkiksi huolellista prosessin suunnittelua ja tavoitteiden asettelua sekä luottamuksellista mentorointisuhdetta. Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia pääosin liike-elämässä tutkittuja käsityksiä mentoroinnille asetettavista tavoitteista, mahdollisuuksista ja onnistumisen ehdoista. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että mentorointi soveltuu hyvin yrittäjän työn ohessa toteutettavaksi tietyin työn ominaispiirteiden asettamin ehdoin.
Asiasanat:mentorointi, ammatillinen kehitys, ammatti-identiteetti, yrittäjyys, ammatinharjoittajat, sisällönanalyysi