Kun yksi plus yksi on enemmän kuin kaksi. - Tutkimus sosiaalisesta pääomasta LEADER-hankkeissa Pohjois-Satakunnassa
NIITTYNIEMI, JAANA (2010)
2010
Aluetiede - Regional Studies
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-11-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20962
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20962
Tiivistelmä
Hanketoiminnasta on tullut yksi keskeinen osa paikallistason aluekehittämistä Euroopan Unioniin liittymisen myötä. LEADER-toiminta mahdollistaa maaseudun toimijoille yhden väylän rahoittaa tärkeiksi kokemiaan kehityskohteitaan. Sosiaalisesta pääomasta puolestaan on muodostunut 2000-luvulla varsinainen muotitermi ja alueiden sosiaalisen pääoman lisääntymistä on pidetty monin tavoin toivottavana.
Tutkimus käsittelee sosiaalista pääomaa LEADER+ -hankkeissa Pohjois-Satakunnan alueella vuosina 2000-2006. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tavoitteena on analysoida kuinka sosiaalisen pääoman elementtejä kuvataan ja millaisia merkityksiä sille annetaan Pohjois-Satakunnan alueella toimivan toimintaryhmän Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kehittämisohjelmassa, toteutettujen hankkeiden hankedokumentoinnissa sekä hanketoimijoiden näkökulmissa.
Tutkimuksen aineistona on käytetty toimintaryhmän Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n vuosien 2000-2006 kehittämisohjelmaa sekä kyseisenä ajankohtana toteutettujen hankkeiden loppuraportteja ja hanketoimijoille suunnattua sähköistä kyselyä. Kehittämisohjelman on laatinut noin 50 hengen toimijajoukko Pohjois-Satakunnan alueelta ja sen tarkoitus on olla strateginen pohja toteutettavien hankkeiden teemoille, tavoitteille ja kohderyhmille. Hankedokumentteihin kirjataan toteutetun hankkeen keskeiset toimenpiteet, saavutetut tulokset, jatkotoimenpiteet sekä arviot hankkeen toteutuksesta, tuloksista sekä ympäristöllisistä että sosiaalisista vaikutuksista. Tutkimusaineistoksi valikoitui 196 hankkeesta 21, joiden hankedokumenteissa oli merkintä hankkeen sosiaalisia vaikutuksia. Nämä hankkeet olivat kylä- tai muiden paikallisyhdistysten toteuttamia. Sähköisessä kyselyssä puolestaan kartoitettiin näiden 21 hanketoimijoiden näkemyksiä sosiaalisesta pääomasta hankkeissa.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktionismi, sillä tutkimuksessa keskitytään ihmisten luomiin ja kokemiin merkityksiin sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma on laaja ja monimuotoinen käsite. Tutkimuksessa perehdytään niin James Colemanin, Robert Putnamin kuin Pierre Bourdieun käsityksiin sosiaalisen pääoman luonteesta sekä tarkastellaan Michael Woolcockin määrittelemiä näkökulmia sosiaalisesta pääomasta ja käsitellään sosiaalisen pääoman todentamiseen liittyviä ongelmia.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös maaseutupolitiikan kehittymistä erityisesti EU:n liittymisen myötä. Sosiaalista pääomaa Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminta-alueella tarkastellaan aineistosta ilmenevän viiden elementtien avulla. Elementit ovat verkostot, luottamus ja luottavaisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja paikallisidentiteetti.
Asiasanat:Sosiaalinen pääoma, toimintaryhmätyö, LEADER-hanketoiminta
Tutkimus käsittelee sosiaalista pääomaa LEADER+ -hankkeissa Pohjois-Satakunnan alueella vuosina 2000-2006. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tavoitteena on analysoida kuinka sosiaalisen pääoman elementtejä kuvataan ja millaisia merkityksiä sille annetaan Pohjois-Satakunnan alueella toimivan toimintaryhmän Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n kehittämisohjelmassa, toteutettujen hankkeiden hankedokumentoinnissa sekä hanketoimijoiden näkökulmissa.
Tutkimuksen aineistona on käytetty toimintaryhmän Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n vuosien 2000-2006 kehittämisohjelmaa sekä kyseisenä ajankohtana toteutettujen hankkeiden loppuraportteja ja hanketoimijoille suunnattua sähköistä kyselyä. Kehittämisohjelman on laatinut noin 50 hengen toimijajoukko Pohjois-Satakunnan alueelta ja sen tarkoitus on olla strateginen pohja toteutettavien hankkeiden teemoille, tavoitteille ja kohderyhmille. Hankedokumentteihin kirjataan toteutetun hankkeen keskeiset toimenpiteet, saavutetut tulokset, jatkotoimenpiteet sekä arviot hankkeen toteutuksesta, tuloksista sekä ympäristöllisistä että sosiaalisista vaikutuksista. Tutkimusaineistoksi valikoitui 196 hankkeesta 21, joiden hankedokumenteissa oli merkintä hankkeen sosiaalisia vaikutuksia. Nämä hankkeet olivat kylä- tai muiden paikallisyhdistysten toteuttamia. Sähköisessä kyselyssä puolestaan kartoitettiin näiden 21 hanketoimijoiden näkemyksiä sosiaalisesta pääomasta hankkeissa.
Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktionismi, sillä tutkimuksessa keskitytään ihmisten luomiin ja kokemiin merkityksiin sosiaalisesta pääomasta. Sosiaalinen pääoma on laaja ja monimuotoinen käsite. Tutkimuksessa perehdytään niin James Colemanin, Robert Putnamin kuin Pierre Bourdieun käsityksiin sosiaalisen pääoman luonteesta sekä tarkastellaan Michael Woolcockin määrittelemiä näkökulmia sosiaalisesta pääomasta ja käsitellään sosiaalisen pääoman todentamiseen liittyviä ongelmia.
Tutkimuksessa tarkastellaan myös maaseutupolitiikan kehittymistä erityisesti EU:n liittymisen myötä. Sosiaalista pääomaa Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n toiminta-alueella tarkastellaan aineistosta ilmenevän viiden elementtien avulla. Elementit ovat verkostot, luottamus ja luottavaisuus, yhteisöllisyys, osallisuus ja paikallisidentiteetti.
Asiasanat:Sosiaalinen pääoma, toimintaryhmätyö, LEADER-hanketoiminta