Nakit ketsupin kanssa ili sardines? : domestikaciâ i forenizaciâ kul’turnyh realij v perevode : (na primere perevodov rasskazov dlâ V. Dragunskogo na finskij i anglijskij âzyki)
RUOTSI-TURBAEV, JULIA (2010)
RUOTSI-TURBAEV, JULIA
2010
Käännöstiede (venäjä) - Translation Studies (Russian)
Humanistinen tiedekunta - Faculty of Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-07-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20942
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20942
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa kohteena ovat kulttuurieroista johtuvat käännösongelmat ja niiden ratkaisukeinot. Työssä vertaillaan kääntäjien ratkaisuja ongelmatilanteissa ja tarkastellaan, mitä keinoja he käyttävät, kun lukijoina ovat lapset. Tällöin kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäisen sanoman ja käännöksessä välittyvän merkityksen vastaavuuteen.Tutkimusaineistona ovat kuuluisan venäläisen lastenkirjailijan Viktor Dragunskin kertomuskokoelmat Deniskiny rasskazy ja Udivitel'nyj den' sekä Marja-Leena Derevjankon niistä tekemä suomennoskokoelma Denisin seikkailut ja Faina Glagolevan englanniksi kääntämä The Adventures of Dennis.
Teoriataustana ovat eri teoreetikkojen kannanotot kääntämisen teoriaan ja kääntämisen mahdottomuuden ongelmaan sekä mahdollisten ratkaisukeinojen tarkastelu. Erillisenä lukuna käsitellään myös kääntämistä lapsille.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kääntäjät ovat käyttäneet sekä kotouttavia että vieraannuttavia käännösongelmien ratkaisukeinoja. Suomentaja käyttää käännöksissään ongelmien ratkaisukeinoina adaptaatiota, yleistämistä ja poistoa. Näiden kotouttavien käännöskeinojen seurauksena käsitteet menettävät kansallisspesifin ominaisuutensa ja niistä tulee neutraalimpia ja samalla helpompia ymmärtää kohdekulttuurin lukijalle. Sen sijaan englanninnoksen kääntäjä turvautuu myös eksplikoinnin ja kirjaimellisen käännöksen strategioihin. Sillä tavalla englanninnokseen jää paljon alkuperäiselle kulttuurille ominaisia elementtejä ja käännöksestä tulee vieraannutettu. Havaittiin myös, että molemmat strategiat voivat esiintyä samassa käännöksessä, ja se voi olla oikeutettua, mikäli tarina etenee käännöksessä loogisesti.
Asiasanat:realia, käsitteellinen aukko, vieraannuttaminen, kotouttaminen
Teoriataustana ovat eri teoreetikkojen kannanotot kääntämisen teoriaan ja kääntämisen mahdottomuuden ongelmaan sekä mahdollisten ratkaisukeinojen tarkastelu. Erillisenä lukuna käsitellään myös kääntämistä lapsille.
Tutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että kääntäjät ovat käyttäneet sekä kotouttavia että vieraannuttavia käännösongelmien ratkaisukeinoja. Suomentaja käyttää käännöksissään ongelmien ratkaisukeinoina adaptaatiota, yleistämistä ja poistoa. Näiden kotouttavien käännöskeinojen seurauksena käsitteet menettävät kansallisspesifin ominaisuutensa ja niistä tulee neutraalimpia ja samalla helpompia ymmärtää kohdekulttuurin lukijalle. Sen sijaan englanninnoksen kääntäjä turvautuu myös eksplikoinnin ja kirjaimellisen käännöksen strategioihin. Sillä tavalla englanninnokseen jää paljon alkuperäiselle kulttuurille ominaisia elementtejä ja käännöksestä tulee vieraannutettu. Havaittiin myös, että molemmat strategiat voivat esiintyä samassa käännöksessä, ja se voi olla oikeutettua, mikäli tarina etenee käännöksessä loogisesti.
Asiasanat:realia, käsitteellinen aukko, vieraannuttaminen, kotouttaminen