Kuntalaisten oikeusturva ja vaikuttamismahdollisuudet kuntajaotusta muutettaessa
OIKARINEN, ARTO (2010)
2010
Kunnallisoikeus - Local Public Law
Kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunta - Faculty of Economics and Administration
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20925
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20925
Tiivistelmä
Viime vuosina on tehty poikkeuksellisen paljon kuntaliitoksia ja liitosten ennakoidaan jatkuvan myös tulevina vuosina. Valtionhallinto ja poliittiset puolueet näkevät kunnat vain valtionhallinnon jatkeena. Itsehallinnollinen näkökulma on jäänyt taka-alalle. Itsehallinnollisen aseman unohtaminen on johtanut siihen, että lainsäädännössä ei ole mahdollistettu kuntalaisille todellista vaikutusmahdollisuutta kuntajaotusta muutettaessa. Tämän tutkielman tavoitteena on osoittaa, millaiset todelliset mahdollisuudet kuntalaisilla on vaikuttaa siihen liitetäänkö kotikunta tai osa siitä johonkin toiseen kuntaan.
Tutkielma on pääosin oikeusdogmaattinen, jossa keskeisinä lakeina ovat kuntajakolaki ja kuntalaki. Kuntalaista erityisesti tarkastelun kohteena on 4 luku, jossa käsitellään kuntalaisten osallistumisoikeutta, ja lain 11 luvun valitusoikeutta koskeva lainsäädäntö. Kuntajakolaista on niukasti oikeustieteellistä kirjallisuutta, joten lain tulkinta ja systematisointi perustuu lainvalmisteluasiakirjoihin ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ja valtioneuvoston päätökset antavat tutkielmaan myös empiiristä aineistoa. Oikeusdogmaattisen menetelmän lisäksi tutkielmassa on laaja oikeushistoriallinen osuus, joka tukee oikeusdogmaattista metodia. Tutkielmassa käytetään lisäksi oikeuspoliittista ja oikeussosiologista metodia, sillä kuntajakolainsäädännöllä on aina ollut tavoitteena yhteiskunnallisten muutosten aikaan saaminen.
Tutkielma osoitti sen, että kuntalaisilla on teoriassa runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa kuntaliitosesityksen valmisteluun kunnassa. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita, huomautuksia ja valituksia. Lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä valitus valtioneuvoston päätöksestä. Kuitenkin tosiasiassa vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat, koska valmisteluvaiheessa kuntalaisten kuuleminen on kunnan hallinnon päätettävissä, ja kuntalaisilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaatia hallinnolta mielipiteidensä huomioimista. Valitukset eivät ole johtaneet päätösten muuttamiseen, koska korkein hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset, jotka on tehty kuntaliitoksista ja muista kuntajaotuksen muutoksista.
Mikäli kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia halutaan parantaa, on kuntajakolakia tai kuntalakia muutettava siten, että kuntalaisilla on oikeus vaatia mahdollisuutta vaikuttaa asian valmisteluun. Neuvoa-antava kansanäänestys on otettava laajemmin käyttöön ja valtuuston harkintavaltaa kansanäänityksen järjestämisestä on kavennettava. Edellä mainitut muutostarpeet tulisi huomioida käynnistyneen kuntalain muutoksen yhteydessä.
Asiasanat:kuntaliitos,kokonaisliitos, osittaisliitos, kuntajaotus, neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys, kuntalaki, kuntajakolaki
Tutkielma on pääosin oikeusdogmaattinen, jossa keskeisinä lakeina ovat kuntajakolaki ja kuntalaki. Kuntalaista erityisesti tarkastelun kohteena on 4 luku, jossa käsitellään kuntalaisten osallistumisoikeutta, ja lain 11 luvun valitusoikeutta koskeva lainsäädäntö. Kuntajakolaista on niukasti oikeustieteellistä kirjallisuutta, joten lain tulkinta ja systematisointi perustuu lainvalmisteluasiakirjoihin ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden ja valtioneuvoston päätökset antavat tutkielmaan myös empiiristä aineistoa. Oikeusdogmaattisen menetelmän lisäksi tutkielmassa on laaja oikeushistoriallinen osuus, joka tukee oikeusdogmaattista metodia. Tutkielmassa käytetään lisäksi oikeuspoliittista ja oikeussosiologista metodia, sillä kuntajakolainsäädännöllä on aina ollut tavoitteena yhteiskunnallisten muutosten aikaan saaminen.
Tutkielma osoitti sen, että kuntalaisilla on teoriassa runsaasti mahdollisuuksia vaikuttaa kuntaliitosesityksen valmisteluun kunnassa. Kuntalaiset voivat tehdä aloitteita, huomautuksia ja valituksia. Lisäksi kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä valitus valtioneuvoston päätöksestä. Kuitenkin tosiasiassa vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat, koska valmisteluvaiheessa kuntalaisten kuuleminen on kunnan hallinnon päätettävissä, ja kuntalaisilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia vaatia hallinnolta mielipiteidensä huomioimista. Valitukset eivät ole johtaneet päätösten muuttamiseen, koska korkein hallinto-oikeus on hylännyt kaikki valitukset, jotka on tehty kuntaliitoksista ja muista kuntajaotuksen muutoksista.
Mikäli kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia halutaan parantaa, on kuntajakolakia tai kuntalakia muutettava siten, että kuntalaisilla on oikeus vaatia mahdollisuutta vaikuttaa asian valmisteluun. Neuvoa-antava kansanäänestys on otettava laajemmin käyttöön ja valtuuston harkintavaltaa kansanäänityksen järjestämisestä on kavennettava. Edellä mainitut muutostarpeet tulisi huomioida käynnistyneen kuntalain muutoksen yhteydessä.
Asiasanat:kuntaliitos,kokonaisliitos, osittaisliitos, kuntajaotus, neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys, kuntalaki, kuntajakolaki