Isyyden rakentuminen isien neuvolapuheessa. Diskurssianalyyttinen tutkimus.
KAARTAMO-VIRTA, ANNA (2010)
2010
Sosiaalipsykologia - Social Psychology
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-22
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20915
http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20915
Tiivistelmä
Isyys elää muutoksessa yhteiskunnassamme. Siitä käydään keskustelua niin ammattilaisten kesken kuin kulttuurisella areenallakin. Isien muuttunut asema ja rooli perheessä näkyy myös isien lisääntyneellä osallistumisella neuvolakäynneille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan isien omia kokemuksia neuvolasta. Tutkimuskysymyksenä on se, miten isät rakentavat isyyttään neuvolapuheessa.
Aineistona on kymmenen nauhoitettua isien haastattelua, joita on tarkasteltu diskurs-sianalyyttisellä tutkimusotteella. Diskurssianalyyttisen perinteen mukaisesti kiinnostus kohdistuu kieleen ja niihin kielen käytön tapoihin, joilla isät tuottavat isyyttään. Haastatteluista tarkastellaan ristiriitaisuuksia ja niitä eri tapoja, joilla sama isä puhuu isyydestään neuvolassa. Näiden eri puhetapojen kautta konstruoidaan tulkintarepertuaareja, joiden kautta isät tuottavat isyyttään haastatteluissa.
Tutkimus asettuu sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen. Tämän mukaan ihmiset tulkitsevat ja tuottavat sosiaalista todellisuutta toiminnallaan; sosiaalinen todellisuus rakentuu merkityksistä. Tähän ajatukseen nojautuen isyys nähdään tässä tutkimuksessa yhteiskunnallisena instituutiona. Neuvola nähdään paikkana, joka heijastelee yleisiä käsityksiä isyydestä, antaen suunnan sille, miten isien on mahdollista rakentaa isyyttään neuvolassa. Oletuksena on, että tulkintarepertuaarit kertovat paitsi neuvolasta, myös rakentavat kuvaa isyydestä yhteiskunnassamme.
Haastattelujen tarkka analyysi osoitti, että isyyttä rakennettiin kolmella eri tavalla: sivullisen, kompetentin ja epävarman isän kautta. Sivullisen isän repertuaari rakentuu suhteessa naiseen; se kertoo siitä, miksi isä osallistuu neuvolakäynteihin ja mikä isän tehtävä neuvolassa on. Isyys tuotetaan reunalla olevaksi mutta ei täysin ulkopuoliseksi. Kompetentin isän repertuaarissa miehen asema rakentuu samanarvoiseksi naisen aseman kanssa ja isät itse määrittelevät osallistumisensa tärkeyden. Kompetentti isä asettuu asiakaspalvelun saajan asemaan neuvolassa. Epävarmana isä näyttäytyy muun muassa prosessoidessaan isäksi tulemista. Neuvola on tärkeässä asemassa isälle; se voi olla poistamassa isän epävarmuutta muun muassa tiedon ja konkretian kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että isyyttä tuotetaan neuvolassa usealla eri tavalla. Nämä isyyden rakentumisen tavat voivat heijastella niitä isänä olemisen mahdollisuuksia, joita yhteiskuntamme tarjoaa. Käytännön neuvolatyössä tulisi huomioida tämä isyyden moninaisuus.
Avainsanat: isyys, neuvola, diskurssianalyysi, tulkintarepertuaari, sosiaalinen konstruktionismi
Aineistona on kymmenen nauhoitettua isien haastattelua, joita on tarkasteltu diskurs-sianalyyttisellä tutkimusotteella. Diskurssianalyyttisen perinteen mukaisesti kiinnostus kohdistuu kieleen ja niihin kielen käytön tapoihin, joilla isät tuottavat isyyttään. Haastatteluista tarkastellaan ristiriitaisuuksia ja niitä eri tapoja, joilla sama isä puhuu isyydestään neuvolassa. Näiden eri puhetapojen kautta konstruoidaan tulkintarepertuaareja, joiden kautta isät tuottavat isyyttään haastatteluissa.
Tutkimus asettuu sosiaalisen konstruktionismin viitekehykseen. Tämän mukaan ihmiset tulkitsevat ja tuottavat sosiaalista todellisuutta toiminnallaan; sosiaalinen todellisuus rakentuu merkityksistä. Tähän ajatukseen nojautuen isyys nähdään tässä tutkimuksessa yhteiskunnallisena instituutiona. Neuvola nähdään paikkana, joka heijastelee yleisiä käsityksiä isyydestä, antaen suunnan sille, miten isien on mahdollista rakentaa isyyttään neuvolassa. Oletuksena on, että tulkintarepertuaarit kertovat paitsi neuvolasta, myös rakentavat kuvaa isyydestä yhteiskunnassamme.
Haastattelujen tarkka analyysi osoitti, että isyyttä rakennettiin kolmella eri tavalla: sivullisen, kompetentin ja epävarman isän kautta. Sivullisen isän repertuaari rakentuu suhteessa naiseen; se kertoo siitä, miksi isä osallistuu neuvolakäynteihin ja mikä isän tehtävä neuvolassa on. Isyys tuotetaan reunalla olevaksi mutta ei täysin ulkopuoliseksi. Kompetentin isän repertuaarissa miehen asema rakentuu samanarvoiseksi naisen aseman kanssa ja isät itse määrittelevät osallistumisensa tärkeyden. Kompetentti isä asettuu asiakaspalvelun saajan asemaan neuvolassa. Epävarmana isä näyttäytyy muun muassa prosessoidessaan isäksi tulemista. Neuvola on tärkeässä asemassa isälle; se voi olla poistamassa isän epävarmuutta muun muassa tiedon ja konkretian kautta.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että isyyttä tuotetaan neuvolassa usealla eri tavalla. Nämä isyyden rakentumisen tavat voivat heijastella niitä isänä olemisen mahdollisuuksia, joita yhteiskuntamme tarjoaa. Käytännön neuvolatyössä tulisi huomioida tämä isyyden moninaisuus.
Avainsanat: isyys, neuvola, diskurssianalyysi, tulkintarepertuaari, sosiaalinen konstruktionismi