Ennakkoluulon sanakirjoista tenhoavaan eskapismiin - Lasten- ja nuortenkirjallisuutta koskeva ohjeistus ja hankinta yleisissä kirjastoissa 1970-luvulla, esimerkkinä Jyväskylän kaupunginkirjasto
TIITINEN, ANNA (2010)
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20914
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20914
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista virallista ja epävirallista ohjeistusta yleisten kirjastojen suorittamaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankintaan 1970-luvulla annettiin, ja miten ohjeistukset ilmenevät yksittäisen esimerkkikirjaston toteuttamassa aineistonvalinnassa. Valtionjohdolliset näkemykset ja kirjastoammattilaisten julkaisemat oppaat edustavat virallista linjaa lapsille ja nuorille sopivaksi katsotun aineiston hankinnassa. Kirjastoväen epävirallisia mielipiteitä tarkastelen puolestaan Kirjastolehdessä 1970-luvun aikana käydyn kirjoittelun ja keskustelun kautta. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden hankintaa havainnollistan esimerkkikirjaston, Jyväskylän kaupunginkirjaston, toteuttamalla aineistonvalinnalla, jonka suhteutan ohjeistuksiin Arvostelevan kirjaluettelon kirjallisuuskritiikkien avulla. Sekä virallisten ja epävirallisten ohjeistusten että hankinta-aineiston analyysissa hyödynnän teoriasidonnaista sisällönanalyysia.
Tutkimuksessa selvisi, että niin ohjeistukset kuin Arvostelevan kirjaluettelon kritiikkien perusteella myös esimerkkikirjastooni hankitut lasten- ja nuortenkirjat jakaantuivat kolmeen kategoriaan, kasvatuksellisuuteen, informatiivisuuteen ja viihteellisyyteen. Kasvatuksellinen näkökulma kannatti lasten- ja nuortenkirjallisuuden pedagogisia arvoja ja lukijoiden kokonaisvaltaista kehittämistä, informatiivinen luokka painotti ajankohtaisen ja oikean tiedon tarjontaa sekä realistista kuvaamistapaa ja viihteellisessä kategoriassa pyrittiin huomioimaan lukutottumusten luominen sekä lasten ja nuorten halu paeta mielikuvitusmaailmaan. Suurimman kannatuksen virallisissa ohjeistuksissa sai 1970-luvulle ominaisen realistisen otteen mukaisesti informatiivinen näkökulma, ja epävirallisissa ohjeistuksissa painotettiin puolestaan kasvatuksellisuutta. Esimerkkikirjastoni hankinta-aineiston sekä Arvostelevan kirjaluettelon arvostelujen perusteella lapsille ja nuorille haluttiin kuitenkin ensisijaisesti tarjota viihteellistä, mielikuvitusta korostavaa kirjallisuutta.
Asiasanat:1970-luku, aineistonvalinta, Arvosteleva kirjaluettelo, kokoelmatyö, lastenkirjallisuus, nuortenkirjallisuus, sisällönanalyysi, Suomi, yleiset kirjastot
Tutkimuksessa selvisi, että niin ohjeistukset kuin Arvostelevan kirjaluettelon kritiikkien perusteella myös esimerkkikirjastooni hankitut lasten- ja nuortenkirjat jakaantuivat kolmeen kategoriaan, kasvatuksellisuuteen, informatiivisuuteen ja viihteellisyyteen. Kasvatuksellinen näkökulma kannatti lasten- ja nuortenkirjallisuuden pedagogisia arvoja ja lukijoiden kokonaisvaltaista kehittämistä, informatiivinen luokka painotti ajankohtaisen ja oikean tiedon tarjontaa sekä realistista kuvaamistapaa ja viihteellisessä kategoriassa pyrittiin huomioimaan lukutottumusten luominen sekä lasten ja nuorten halu paeta mielikuvitusmaailmaan. Suurimman kannatuksen virallisissa ohjeistuksissa sai 1970-luvulle ominaisen realistisen otteen mukaisesti informatiivinen näkökulma, ja epävirallisissa ohjeistuksissa painotettiin puolestaan kasvatuksellisuutta. Esimerkkikirjastoni hankinta-aineiston sekä Arvostelevan kirjaluettelon arvostelujen perusteella lapsille ja nuorille haluttiin kuitenkin ensisijaisesti tarjota viihteellistä, mielikuvitusta korostavaa kirjallisuutta.
Asiasanat:1970-luku, aineistonvalinta, Arvosteleva kirjaluettelo, kokoelmatyö, lastenkirjallisuus, nuortenkirjallisuus, sisällönanalyysi, Suomi, yleiset kirjastot