"Harvan työprosessi on niin ameebamainen" - Kuvataiteilijan tietokäyttäytyminen
RUOTSALAINEN, HILLE (2010)
2010
Informaatiotutkimus - Information Studies
Informaatiotieteiden tiedekunta - Faculty of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2010-10-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20911
https://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-20911
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista on kuvataiteilijan tietokäyttäytyminen. Aiemmissa kuvataiteilijoiden tietokäyttäytymistä kuvaavissa tutkimuksissa on löydetty kuvataiteilijan tiedonhankinnasta viisi tietotyyppiä: inspiraatioon liittyvä tieto, visuaalinen informaatio, tekniikkaan tai materiaaliin liittyvä tieto, markkinointiin ja urasuunnitteluun liittyvä tieto sekä taidemaailman kehityksessä mukana pysymiseen liittyvä tieto.
Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Millainen on kuvataiteilijan työprosessi ja millaisia tiedontarpeita hänessä herää prosessin aikana? Mistä lähteistä kuvataiteilija saa tarvitsemansa tiedot? Millaisia tiedonlähteitä hän käyttää työprosessin eri vaiheissa? Eroavatko taiteenalat toisistaan tiedontarpeiltaan ja –hankinnaltaan? Mitä tietotyyppejä kuvataiteilijoiden tiedonhankinnassa voidaan erottaa? Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Siinä sovellettiin Leckien ja Pettigrewn ammatillisen tiedon hankinnan mallia.
Tutkimuksen kohteena olivat perinteiset kuvataiteen lajit: taidemaalaus, kuvanveisto ja taidegrafiikka. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 12 pääkaupunkiseudulla asuvaa kuvataiteilijaa, joista 6 oli naisia ja 6 miehiä. Menetelmänä oli teemahaastattelu, johon yhdistettiin informaatiohorisontin piirtäminen. Tutkimusaineiston perusteella kuvattiin kuvataiteilijan työprosessia ja hänen prosessin eri vaiheissa käyttämiään tiedonlähteitä.
Tutkimus osoitti, että kuvataiteilijan tärkein tiedonlähde on omat kokoelmat. Seuraavaksi tärkeimpiä lähteitä ovat painetut tiedonlähteet, suulliset lähteet ja elektroniset tiedonlähteet. Tiedonlähteiden käytössä ei ole suuria eroja eri taiteenalojen välillä. Kuvataiteilijoille on luonteenomaista tiedonhankinta ilman suoraa tarkoitusta.
Kuvataiteilijan työprosessissa on useita rinnakkaisia tai peräkkäisiä vaiheita ja vaiheisiin liittyvä tiedonhankinta vaihtelee. Tiedonhankinta painottuu työprosessin alku- ja loppuvaiheisiin. Varsinaisen työskentelyn vaiheessa tiedonhankintaa pyritään rajoittamaan tai välttämään ja työskennellään oman tietämyksen varassa. Tutkimuksessa todettiin, ettei ammatillisen tiedon hankinnan yleismalli sovellu kovin hyvin vapaan taiteilijan ammatillisen tiedonhankinnan kuvaamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kuvattua kuvataiteilijan tiedonhankinnan mallia hienojakoistettiin. Tietotyyppejä löydettiin kolme lisää: kokemuksellinen tieto, tekemällä syntyvä tieto ja faktatieto.
Hakutermit: tiedonhankintatutkimus, ammatillisen tiedon hankinta, tietokäyttäytyminen, kuvataiteilijat, työprosessi
Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Millainen on kuvataiteilijan työprosessi ja millaisia tiedontarpeita hänessä herää prosessin aikana? Mistä lähteistä kuvataiteilija saa tarvitsemansa tiedot? Millaisia tiedonlähteitä hän käyttää työprosessin eri vaiheissa? Eroavatko taiteenalat toisistaan tiedontarpeiltaan ja –hankinnaltaan? Mitä tietotyyppejä kuvataiteilijoiden tiedonhankinnassa voidaan erottaa? Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Siinä sovellettiin Leckien ja Pettigrewn ammatillisen tiedon hankinnan mallia.
Tutkimuksen kohteena olivat perinteiset kuvataiteen lajit: taidemaalaus, kuvanveisto ja taidegrafiikka. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 12 pääkaupunkiseudulla asuvaa kuvataiteilijaa, joista 6 oli naisia ja 6 miehiä. Menetelmänä oli teemahaastattelu, johon yhdistettiin informaatiohorisontin piirtäminen. Tutkimusaineiston perusteella kuvattiin kuvataiteilijan työprosessia ja hänen prosessin eri vaiheissa käyttämiään tiedonlähteitä.
Tutkimus osoitti, että kuvataiteilijan tärkein tiedonlähde on omat kokoelmat. Seuraavaksi tärkeimpiä lähteitä ovat painetut tiedonlähteet, suulliset lähteet ja elektroniset tiedonlähteet. Tiedonlähteiden käytössä ei ole suuria eroja eri taiteenalojen välillä. Kuvataiteilijoille on luonteenomaista tiedonhankinta ilman suoraa tarkoitusta.
Kuvataiteilijan työprosessissa on useita rinnakkaisia tai peräkkäisiä vaiheita ja vaiheisiin liittyvä tiedonhankinta vaihtelee. Tiedonhankinta painottuu työprosessin alku- ja loppuvaiheisiin. Varsinaisen työskentelyn vaiheessa tiedonhankintaa pyritään rajoittamaan tai välttämään ja työskennellään oman tietämyksen varassa. Tutkimuksessa todettiin, ettei ammatillisen tiedon hankinnan yleismalli sovellu kovin hyvin vapaan taiteilijan ammatillisen tiedonhankinnan kuvaamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kuvattua kuvataiteilijan tiedonhankinnan mallia hienojakoistettiin. Tietotyyppejä löydettiin kolme lisää: kokemuksellinen tieto, tekemällä syntyvä tieto ja faktatieto.
Hakutermit: tiedonhankintatutkimus, ammatillisen tiedon hankinta, tietokäyttäytyminen, kuvataiteilijat, työprosessi